FI/Prabhupada 0053 - Ensimmäinen asia on kuuleminen

Revision as of 20:31, 28 October 2016 by Tero (talk | contribs) (Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0053 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1973 Category:FI-Quotes - L...")
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Invalid source, must be from amazon or causelessmery.com

Lecture on SB 2.1.5 -- Delhi, November 8, 1973

Mekin olemme myös prakṛtia. Me olemme myös Jumalan energiaa. Ja koska yritämme hyödyntää aineellisia resursseja, aineellisilla asioillakin on siksi arvoa. Muuten sillä ei ole yhtään arvoa, nolla. Mutta meidän toimemme Tässä todetaankin, että koska me olemme nyt kietoutuneita tähän aineeseen... Aine ei ole meidän asiamme. Meidän ainoa asiamme on pyrkiä irti aineesta. Se on meidän todellinen asiamme. Jos tahdot sen asiaksesi, tässä on siihen ohje. Mikä se on? Śrotavyaḥ kīrtitavyaś ca. Ellette kuule, miten voitte ymmärtää asemanne? Kun ymmärrätte Jumalaa, Kṛṣṇaa, ja ymmärrätte olevanne osa Jumalaa, tai Kṛṣṇaa, voitte ymmärtää asemanne: "Oi, me olemme osa Jumalaa." Kṛṣṇa on Korkein Henkilö, ṣaḍ-aiśvarya-pūrṇam, täynnä kaikkia mahteja. Aivan kuin hullu poika joka maleksii kadulla, ymmärtää toimivilla aivoillaan, että "Isäni on niin rikas, vahva, miksi minä maleksin täällä kadulla kuin kaheli? Minulla ei ole ruokaa, ei suojaa. Minä kuljeskelen ovelta ovelle kerjäten," ja hän ymmärtää. Sitä kutsutaan brahma-bhūta (SB 4.30.20) vaiheeksi. "Oi, minä en ole tätä ainetta. Olen henkisielu, Jumalan olennainen hiukkanen. Oi." Sitä tarkoittaa tietoisuus.

Tätä tietoisuutta me koetamme herätellä. Tämä on parasta hyväntekeväisyyttä ihmisille, herättää heidän kadonnut tietoisuutensa. Ihminen kuvittelee typerästi, että "Minä olen aineellinen tuote, ja minun on säädeltävä asioitani täällä aineellisessa maailmassa." Tämä on se typeryys. Itse asiassa todellinen älykkyys on Brahma-bhūta, ahaṁ brahmāsmi. Ahaṁ brahmāsmi: "Olen osanen Jumalaa. Jumala on ylin Brahman. Minä olen sitä, oleellinen osanen..." Aivan kuin osanen kultaa, kultakaivosta, voi olla aivan pieni korvakoru, mutta sekin on silti kultaa. Samoin, pieni hiukkanen merivettä on myös samaa ainesta, suolaista. Mekin samoin, osasina Jumalaa, meilläkin on samoja ominaisuuksia. Laadullisesti olemme yhtä. Miksi kaipaamme rakkautta? Koska on olemassa rakkaus Kṛṣṇaan. Me palvomme täällä Rādhā-Kṛṣṇaa. Siellä on alkuperäinen rakkaus. Siksi me, ollen osia Jumalasta, yritämme myös rakastaa. Mies yrittää rakastaa naista, nainen miestä. Se on luonnollista. Se ei ole keinotekoista. Mutta se vääristyy aineellisuuden peittämänä. Se on ongelma. When we are free from this material covering, then we are qualitatively ānandamayo 'bhyāsāt (Vedānta-sūtra 1.1.12), iloisia... Kuten Kṛṣṇa aina tanssii... Kṛṣṇan ette ikinä huomaa olevan... Olettehan te nähneet Kṛṣṇan kuvan. Hän taistelee Kāliya käärmeen kanssa. Hän tanssii. Ei hän pelkää käärmettä. Hän tanssii. Kuten Hän tanssii myös gopīen kanssa rāsa-līlā:ssa, samalla tavoin Hän tanssii käärmeen kanssa. Koska Hän on ānandamayo 'bhyāsāt. Hän on ānandamaya, aina iloinen. Aina. Te näette Kṛṣṇan... Kṛṣṇan... Silloin, kun Kurukṣetrassa taistellaan. Kṛṣṇa on iloinen. Arjuna on masentunut, koska hän on elävä olento, mutta Hän ei ole masentunut. Hän on iloinen. Sellainen on Jumalan luonto. Ānandamayo 'bhyāsāt. Tämä on sūtra, Brahma-sūtrassa, että "Jumala on ānandamaya, aina onnellinen, aina iloinen." Niinpä teistäkin voi tulla iloisia kun palaatte takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Siinä on pulmamme.

Miten voimme siis mennä sinne? Ensimmäiseksi meidän on kuultava. Śrotavyaḥ. Yrittäkää vain kuulla millainen on Jumala, mikä on Hänen kuningaskuntansa, miten Hän toimii, miten Hän on iloinen. Näitä asioita tulee kuulla. Śravaṇam. Sitten, heti kun olette vakuuttuneita, "Voi, Jumala on niin kiltti," niin teistä tulee innokkaita esittelemään tai julistamaan tätä uutista koko maailmalle. Tätä on kīrtanam. Tämä on kīrtanam.