FI/Prabhupada 0196 - Etsikää ensin henkisiä asioita

Revision as of 07:59, 18 October 2018 by Vanibot (talk | contribs) (Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)


Lecture on BG 2.58-59 -- New York, April 27, 1966

Meidän on opittava miten voimme nähdä henkisen elämän kauneuden. Silloin pidätymme luonnostaan aineellisista toimista. Aivan kuin lapsi, poika. Hän tekee kaiket päivät kepposia ja leikkii, mutta jos hänelle annetaan hiukan hyviä tehtäviä... Koulutuslaitos on kehitellyt nykyaikana vaikka mitä keinoja, kuten esikoulujärjestelmän ja kaikenlaisia menetelmiä, mutta jos lapsi on ryhtynyt toimeen "Ahaa, muoto 'A', muoto 'B.' Hän oppii ABC samanaikaisesti kun hän pidättyy tekemästä kepposiaan. Samalla tavalla henkisessä elämässäkin on eräänlainen lastentarhavaihe. Jos ryhdymme tekemään henkisiä tekoja niin vain silloin on mahdollista pidättäytyä aineellisista toimista. Toimia ei voi lopettaa. Tekoja ei voi lopettaa. Se on samanlainen esimerkki kun Arjuna. Ennen kun hän kuuli Bhagavad-gītāa hän passivoitui ja päätti olla taistelematta, mutta kun hän oli kuullut Bhagavad-gītāa niin hänestä tuli aktiivisempi, mutta yliaistillisella tavalla. Henkinen elämä tai yliaistillinen elämä ei siis tarkoita sitä, että olemme vapaita kaikesta toiminnasta. Emme voi istua ja päättää keinotekoisesti "Voi, milloinkaan en enää tee mitään aineellista. Nyt vain meditoin." Voi, mitä meditoisitte? Meditaationne katkeaa hetkessä samoin kuin Viśvāmitra Munilla, joka ei kyennyt jatkamaan mietiskelyään. Meidän on oltava aina sataprosenttisesti mukana henkisissä toimissa. Sen tulisi olla elämämme johtoajatus. Pikemminkin on niin, että ette tule löytämään hetkeäkään aikaa päästä pois henkisestä elämästä. Teillä on niin paljon tehtäviä. Rasa-varjam ja sellainen toimeliaisuus voi olla mahdollista ainoastaan kun te saatte siitä yliaistillista mielihyvää. Niin siis tehdään. Niin toimitaan.

Ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgaḥ (CC Madhya 23.14-15). Henkinen elämä alkaa kaikkein ensimmäiseksi pienellä uskolla, śraddhā. Aivan kuin kun te tulette ystävällisesti kuulemaan minua. Teillä on hitusen uskoa. Tämä on alku. Ilman uskoa ette ehtisi tänne, koska täällä ei katsota elokuvia eikä puhuta politiikkaa eikä mitään sellaista. Voi olla, että joidenkin mielestä tämä on varsin kuiva puheenaihe. Oikein kuiva puheenaihe, (nauraa) mutta silti te tulette. Miksi? Koska teillä on pieni hitunen uskoa "Ai, tässä on Bhagavad-gītā. Kuullaanpa sitä." Toisin sanoen usko on kaiken alku. Uskottomalla ei voi olla minkäänlaista henkistä elämää. Usko on alku. Ādau śraddhā. Śraddhā ja sitä pidemmälle edistytte mitä voimakkaammaksi uskonne ja uskonnollisuutenne tulee. Tämän uskon pitää siis voimistua. Usko on kaiken alku. Vahvistaessanne uskoanne alatte edistyä henkisen elämän tiellä. Ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgaḥ (CC Madhya 23.14-15). Jos teillä on hiukan uskoa etsitte jonkun sādhun. Sādhun tai jonkin pyhimyksen, jonkin tietäjän, joka kykenee antamaan teille hiukan henkistä valaistusta. Sitä kutsutaan sanalla sādhu-saṅga (CC Madhya 22.83). Ādau śraddhā. Perusperiaatteena on śraddhā ja sitä seuraava askel on nimeltään sādhu-saṅga eli henkisesti oivaltaneiden henkilöiden kanssa seurustelu. Sitä kutsutaan sādhuksi. Ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgo 'tha bhajana-kriyā ja jos teillä on todellinen yhteys henkisesti itsensä oivaltaneeseen henkilöön niin hän antaa teille jonkinlaisen henkisten toimintojen menetelmän. Sitä kutsutaan nimellä bhajana-kriyā. Ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgaḥ atha bhajana-kriyā tataḥ anartha-nivṛttiḥ syāt. Suorittaessanne yhä enemmän henkisiä tekoja samassa suhteessa siis aineelliset toimenne ja kiintymyksenne aineellisiin toimiin heikkenevät. Se on vastareaktio. Ryhtyessänne henkiseen elämään aineelliset tekonne vähenevät. Muistakaa se.

Aineelliset ja henkiset tekonne. Erona on... Oletetaan teidän olevan vaikkapa lääkäri. Ette ajattele, että "Jos minusta tulee henkisesti toimelias niin minun pitää lopettaa työnteko." Ei, ei. Ei se ole niin. Teidän tulee henkistää ammattinne. Aivan kuin Arjuna. Hän oli sotilas. Hänestä tuli spiritualisti. Se tarkoittaa hänen henkistäneen sotataitonsa. Nämä ovat siis menetelmät. So ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgaḥ atha bhajana-kriyā tataḥ anartha-nivṛttiḥ syāt (CC Madhya 23.14-15). Anartha tarkoittaa se luo minun surkeuteni. Aineelliset toiminnat pahentavat surkeuttani ja jos te ryhdytte harjoittamaan henkistä elämää niin aineelliset surkeutenne vähitellen häviävät käytännöllisesti kokonaan ja kun olette vapaita aineellisista taipumuksista niin henkinen elämänne alkaa. Athāsakti. Olette kiintyneet. Ette voi enää luopua. Kun teidän anartha-nivṛtti eli kun teidän aineelliset toimenne ovat täysin pysähtyneet niin ette voi enää luopua. Athāsakti. Ādau śraddhā tataḥ sādhu-saṅgo 'tha bhajana-kriyā tato 'nartha-nivṛttiḥ syāt tato niṣṭhā (CC Madhya 23.14-15). Niṣṭhā tarkoittaa, että uskonne tulee lujaksi ja vakaaksi. Tato niṣṭhā tato ruciḥ. Ruci. Ruci tarkoittaa, että kaipaatte ainoastaan henkisiä asioita. Ette tahdo kuulla mitään muuta kuin henkisiä viestejä. Ette halua tehdä mitään muuta kuin henkisiä tekoja. Ette syö muuta kuin henkistynyttä ruokaa. Elämänne siis muuttuu. Tato niṣṭhā athāsaktiḥ. Sitten kiintymys, sitten bhāva. Sitten te tulette yliaistillistumaan. Tarkoitan, että tulette ekstatisoitumaan. Tulee olemaan hiukan hurmosta ja se on... Nämä ovat eri askeleita matkalla henkisen elämän korkeimpaan asemaan. Tato bhāvaḥ. Tato bhāvaḥ. Bhāva, se bhāvan vaihe on oikea asema, josta voitte suoraan keskustella Korkeimman Herran kanssa.