FI/Prabhupada 0218 - Guru avaa silmät: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0218 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...")
 
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
 
Line 6: Line 6:
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]]
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0217 - Devahuti on täydellinen nainen|0217|FI/Prabhupada 0219 - Luopukaa tästä älyttömästä kuvitelmasta, että Minusta tulee herra|0219}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 14: Line 17:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|hCGIb0jgtKA|Guru avaa silmät<br />- Prabhupāda 0218}}
{{youtube_right|nKQtOe6Fx64|Guru avaa silmät<br />- Prabhupāda 0218}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/750813SB.LON_clip1.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/750813SB.LON_clip1.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 26: Line 29:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
Joten me elävät olennot, me olemme Kṛṣṇan osasia. Kuten tuli ja pienet tulen osaset, kipinät, meidän asemamme on juuri sellainen. Tai aurinko ja pienet hiukkaset hohtavia aineosia yhdessä muodostavat auringonpaisteen. Se auringonpaiste, jonka näemme päivittäin, ei ole tasalaatuinen sekoitus. Siinä on molekyylejä, hyvin pieniä, loistavia hiukkasia. Mekin olemme siis sellaisia, hyvin pieniä... Kuin atomit, aineelliset atomit - joita kukaan ei voi laskea - samoin mekin olemme Jumalan atominkaltaisia kipinöitä. Miten monta meitä on, kukaan ei voi laskea. Asaṅkhyā. Asaṅkhyā merkitsee, ettemme voi laskea. Elollisia olentoja on niin paljon. Joten me olemme hyvin pieniä hiukkasia, ja meitä on tullut tänne aineelliseen maailmaan. Juuri kuten eurooppalaiset, he menevät toisiin maihin asuttamaan, käyttämään aineellisia resursseja aistityydytykseensä. Amerikka löydettiin, ja eurooppalaiset menivät sinne. Tarkoitus oli mennä sinne ja... Nyt he koettavat mennä kuu-planeetalle selvittämään olisiko siellä ollenkaan mukavuuksia. Tämä on ehdollistuneelle sielulle ominainen taipumus. Siispä he ovat tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Kṛṣṇa bhuliya jīva bhoga vāñchā kare. Se tarkoittaa että puruṣa on bhokta. Bhoktā. Kṛṣṇa on itse asiassa bhoktā. Bhoktāraṁ yajña-tapasām ([[Vanisource:BG 5.29|BG 5.29]]). Joten me matkimme Kṛṣṇaa. Se on meidän asemamme.  
Me elävät olennot olemme siis Kṛṣṇan osasia. Aivan kuin tuli ja pienet tulen osaset kipinät niin meidän asemamme on juuri sellainen tai aurinko ja pienet hiukkaset hohtavia aineosia yhdessä muodostavat auringonpaisteen. Se auringonpaiste, jonka näemme päivittäin ei ole tasalaatuinen sekoitus. Siinä on hyvin pieniä molekyylejä, loistavia hiukkasia. Mekin olemme siis sellaisia hyvin pieniä. Aivan kuin atomit, aineelliset atomit, joita kukaan ei voi laskea. Samalla tavalla mekin olemme Jumalan atominkaltaisia kipinöitä. Miten monta meitä on? Kukaan ei voi laskea. Asaṅkhyā. Asaṅkhyā tarkoittaa, että emme voi laskea. Elollisia olentoja on niin paljon. Me olemme siis hyvin pieniä hiukkasia ja meitä on tullut tänne aineelliseen maailmaan. Aivan kuin eurooppalaiset, jotka he menevät toisiin maihin asuttamaan käyttääkseen aineellisia resursseja aistityydytykseensä. Amerikka löydettiin ja eurooppalaiset menivät sinne. Tarkoitus oli mennä sinne ja... Nyt he koettavat mennä kuu-planeetalle selvittämään olisiko siellä ollenkaan mukavuuksia. Tämä on ehdollistuneelle sielulle ominainen taipumus. He ovat siis tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Kṛṣṇa bhuliya jīva bhoga vāñchā kare. Se tarkoittaa, että puruṣa on bhokta. Bhoktā. Kṛṣṇa on itse asiassa bhoktā. Bhoktāraṁ yajña-tapasām ([[Vanisource:BG 5.29 (1972)|BG 5.29]]). Me matkimme siis Kṛṣṇaa. Se on meidän asemamme.  


Kaikki yrittävät tulla Kṛṣṇaksi. Māyāvādīt, vaikka ovatkin läpikäyneet katumusharjoituksia, itsekieltäytymistä - he seuraavat henkisen elämän periaatteita hyvin ankarasti mutta koska he ovat māyān vaikutuspiirissä, he kuvittelevat lopuksi "Minä olen Jumala, Purusa," sama sairaus, puruṣa. Purusa tarkoittaa bhoktā. Että "Minä olen Kṛṣṇa..." Bhoktāraṁ yajña... Ja vaikka olivat jo niin edistyneet kieltäymyksen, katumusharjoitusten ansiosta, säännöstelevän periaatteen seuraamisen takia, māyā on niin voimakas, että silti he luulevat, että "Minä olen puruṣa." Eikä vain tavallinen puruṣa, vaan Korkein Puruṣa, kuten Kṛṣṇaa kuvataan Bhagavad-gītāssa. Paraṁ brahma paraṁ dhāma pavitraṁ paramaṁ bhavān, puruṣam śāśvata: ([[Vanisource:BG 10.12|BG 10.12]]) "Sinä olet puruṣa." Joten māyā on niin vahva, että vaikka ihmistä potkitaan elämästä toiseen, hän vielä elämä toisensa jälkeen ajattelee, "Olen puruṣa. Olen nauttija." Tässä sairaus.  
Kaikki yrittävät tulla Kṛṣṇaksi. Māyāvādīt, vaikka ovatkin läpikäyneet katumusharjoituksia ja kieltäymystä ja he seuraavat henkisen elämän periaatteita hyvin ankarasti, mutta koska he ovat māyān vaikutuspiirissä niin he kuvittelevat lopuksi "Minä olen Jumala, Purusa." Sama sairaus, puruṣa. Purusa tarkoittaa bhoktā, että "Minä olen Kṛṣṇa." Bhoktāraṁ yajña... ja vaikka olivat jo niin edistyneet kieltäymyksen ja katumusharjoitusten ansiosta niin säännöstelevän periaatteen seuraamisen takia māyā on niin voimakas, että silti he luulevat "Minä olen puruṣa." Eikä vain tavallinen puruṣa vaan Korkein Puruṣa, kuten Kṛṣṇaa kuvataan Bhagavad-gītāssa. Paraṁ brahma paraṁ dhāma pavitraṁ paramaṁ bhavān, puruṣam śāśvata: ([[Vanisource:BG 10.12-13 (1972)|BG 10.12]]) "Sinä olet puruṣa." Māyā on niin vahva, että vaikka ihmistä potkitaan elämästä toiseen niin hän vielä elämä toisensa jälkeen ajattelee "Olen puruṣa. Olen nauttija." Tässä sairaus.  


Siksi tässä sanotaan, että eṣa prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Hänen aineellinen elämänsä alkoi tästä käsityksestä, että "Olen puruṣa. Olen nauttija." Ja koska hän ei pysty luopumaan tästä ajatuksesta, että "Olen nauttija," elämä toisensa jälkeen hän on viparyayaḥ, väärinpäin. Väärinpäin tila merkitsee... Koska elävä on erottamaton osanen Jumalaa ja Jumala on sac-cid-ānanda-vigrahaḥ (Bs. 5.1), niin myös mekin olemme sac-cid-ānanda-vigrahaḥ, pieni sac-cid-ānanda-vigrahaḥ, mutta meidän asemamme on prakṛti, ei puruṣa. Niistä molemmat... Kuten Rādhā ja Kṛṣṇa, He ovat samaa olemusta. Rādhā-kṛṣṇa-praṇaya-vikṛtir hlādinī-śaktir asmāt. He ovat yksi, mutta silti, Rādhā on prakṛti, ja Kṛṣṇa on puruṣa. Samalla tavoin, me olemme, vaikkakin erottomattomia osia Kṛṣṇaa, olemme prakṛti, ja Kṛṣṇa on puruṣa. Joten ajatellessamme väärin tulevamme puruṣaksi, tätä kutsutaan sanoilla māyā tai viparyayaḥ. Se todetaan tässä. Evaṁ prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Viparyayaḥ merkitsee, että hänet on tarkoitettu tosiasiassa nauttimaan puruṣan kanssa. Kun puruṣa ja prakṛti, mies ja nainen, nauttivat, he saavat saman mielihyvän, mutta toinen on puruṣa; toinen on prakṛti. Samoin, Kṛṣṇa on puruṣa, ja me olemme prakṛti. Jos me nautimme Kṛṣṇan kanssa, silloin ānanda, sac-cid-ānanda, on läsnä. Sen me olemme unohtaneet. Me haluaisimme olla puruṣa. Joten tavalla tai toisella, tämä olotila on syntynyt, tämä väärä käsitys tulemisesta puruṣaksi, nauttijaksi. Mikä siitä sitten on tuloksena? Tulos on että yritämme olla nauttijoita elämä toisensa jälkeen, mutta meistä nautitaan; me emme ole nauttijoita. Me vain yritämme lujasti tulla nauttijoiksi. Tämä on asemamme.  
Siitä syystä tässä sanotaan, että eṣa prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Hänen aineellinen elämänsä alkoi tästä käsityksestä, että "Olen puruṣa. Olen nauttija." Ja koska hän ei pysty luopumaan tästä ajatuksesta, että "Olen nauttija" niin elämä toisensa jälkeen hän on viparyayaḥ, väärinpäin. Väärinpäin tila merkitsee... koska elävä on erottamaton osanen Jumalaa ja Jumala on sac-cid-ānanda-vigrahaḥ (Bs. 5.1) niin myös mekin olemme sac-cid-ānanda-vigrahaḥ, mutta pieni sac-cid-ānanda-vigrahaḥ. Siitä huolimatta meidän asemamme on prakṛti, ei puruṣa. Niistä molemmat, kuten Rādhā ja Kṛṣṇa ovat samaa olemusta. Rādhā-kṛṣṇa-praṇaya-vikṛtir hlādinī-śaktir asmāt. He ovat yksi, mutta silti Rādhā on prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Samalla tavalla me olemme, vaikkakin erottomattomia osia Kṛṣṇaa niin olemme prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Ajatellessamme siis väärin tulevamme puruṣaksi tätä kutsutaan sanoilla māyā tai viparyayaḥ. Se todetaan tässä. Evaṁ prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Viparyayaḥ tarkoittaa, että hänet on tarkoitettu tosiasiassa nauttimaan puruṣan kanssa. Kun puruṣa ja prakṛti eli mies ja nainen nauttivat niin he saavat saman mielihyvän, mutta toinen on puruṣa ja toinen on prakṛti. Samalla tavalla Kṛṣṇa on puruṣa ja me olemme prakṛti. Jos me nautimme Kṛṣṇan kanssa niin silloin ānanda, sac-cid-ānanda on läsnä. Sen me olemme unohtaneet. Me haluaisimme olla puruṣa. Tavalla tai toisella tämä olotila on siis syntynyt. Tämä väärä käsitys tulemisesta puruṣaksi eli nauttijaksi. Mikä siitä sitten on tuloksena? Tulos on, että yritämme olla nauttijoita elämä toisensa jälkeen, mutta meistä nautitaan. Me emme ole nauttijoita. Me vain yritämme lujasti tulla nauttijoiksi. Tämä on asemamme.  


Miten siis voitte pysäyttää tämän kamppailun ja saavuttaa alkuperäisen asemanne? Se todetaan tässä. Sa eva na cirād īśa-saṅgād vilīyate. Tämä väärä elämänkäsitys, että "Olen puruṣa," se voidaan hävittää täydellisesti. Miten? Īśa-saṅga, seurustelemalla Jumalan, Īśan kanssa. Īśa tarkoittaa korkeinta hallitsijaa. Īśa-saṅga. "Missä sitten on Īśa? En näe Īśaa. En näe... Vaikka Kṛṣṇa olisikin Īśa, Korkein, en silti näe Häntä." No, Kṛṣṇa on olemassa. Olette sokea. Miksette näe Häntä? Ette siis näe. Teidän on siis avattava silmänne, eikä suljettava niitä. Se on gurun tehtävä. Guru avaa silmät.  
Miten siis voitte pysäyttää tämän kamppailun ja saavuttaa alkuperäisen asemanne? Se todetaan tässä. Sa eva na cirād īśa-saṅgād vilīyate. Tämä väärä elämänkäsitys, että "Olen puruṣa" voidaan hävittää täydellisesti. Miten? Īśa-saṅga eli seurustelemalla Jumalan, Īśan kanssa. Īśa tarkoittaa korkeinta hallitsijaa. Īśa-saṅga. "Missä sitten on Īśa? En näe Īśaa. En näe, vaikka Kṛṣṇa olisikin Īśa eli Korkein niin en silti näe Häntä." No, Kṛṣṇa on olemassa. Olette sokea. Miksette näe Häntä? Ette siis näe. Teidän on siis avattava silmänne eikä suljettava niitä. Se on gurun tehtävä. Guru avaa silmänne.  


:ajñāna-timirāndhasya
:ajñāna-timirāndhasya
Line 40: Line 43:
:(Gautamīya Tantra)
:(Gautamīya Tantra)


Miten Kṛṣṇa siis avaa silmät? Jñānāñjana-śalākayā:n avulla. Samoin kuin pimeässä mekään emme näe mitään; Mutta jos meillä on tulitikkuja tai kynttilä, me näemme jos kynttilä sytytetään. Samoin, gurun tehtävä on avata silmät. Silmien avaaminen merkitsee tiedon antamista, "Sinä et ole puruṣa. Sinä olet prakṛti. Muuta näkemyksiäsi." Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus.
Miten Kṛṣṇa siis avaa silmät? Jñānāñjana-śalākayān avulla. Samalla tavalla kuin pimeässä mekään emme näe mitään, mutta jos meillä on tulitikkuja tai kynttilä niin näemme jos kynttilä sytytetään. Samalla tavalla gurun tehtävänä on avata silmämme. Silmien avaaminen merkitsee tiedon antamista "Sinä et ole puruṣa. Sinä olet prakṛti. Muuta näkemyksiäsi." Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 17:38, 1 October 2020



Lecture on SB 6.1.55 -- London, August 13, 1975

Me elävät olennot olemme siis Kṛṣṇan osasia. Aivan kuin tuli ja pienet tulen osaset kipinät niin meidän asemamme on juuri sellainen tai aurinko ja pienet hiukkaset hohtavia aineosia yhdessä muodostavat auringonpaisteen. Se auringonpaiste, jonka näemme päivittäin ei ole tasalaatuinen sekoitus. Siinä on hyvin pieniä molekyylejä, loistavia hiukkasia. Mekin olemme siis sellaisia hyvin pieniä. Aivan kuin atomit, aineelliset atomit, joita kukaan ei voi laskea. Samalla tavalla mekin olemme Jumalan atominkaltaisia kipinöitä. Miten monta meitä on? Kukaan ei voi laskea. Asaṅkhyā. Asaṅkhyā tarkoittaa, että emme voi laskea. Elollisia olentoja on niin paljon. Me olemme siis hyvin pieniä hiukkasia ja meitä on tullut tänne aineelliseen maailmaan. Aivan kuin eurooppalaiset, jotka he menevät toisiin maihin asuttamaan käyttääkseen aineellisia resursseja aistityydytykseensä. Amerikka löydettiin ja eurooppalaiset menivät sinne. Tarkoitus oli mennä sinne ja... Nyt he koettavat mennä kuu-planeetalle selvittämään olisiko siellä ollenkaan mukavuuksia. Tämä on ehdollistuneelle sielulle ominainen taipumus. He ovat siis tulleet tänne aineelliseen maailmaan. Kṛṣṇa bhuliya jīva bhoga vāñchā kare. Se tarkoittaa, että puruṣa on bhokta. Bhoktā. Kṛṣṇa on itse asiassa bhoktā. Bhoktāraṁ yajña-tapasām (BG 5.29). Me matkimme siis Kṛṣṇaa. Se on meidän asemamme.

Kaikki yrittävät tulla Kṛṣṇaksi. Māyāvādīt, vaikka ovatkin läpikäyneet katumusharjoituksia ja kieltäymystä ja he seuraavat henkisen elämän periaatteita hyvin ankarasti, mutta koska he ovat māyān vaikutuspiirissä niin he kuvittelevat lopuksi "Minä olen Jumala, Purusa." Sama sairaus, puruṣa. Purusa tarkoittaa bhoktā, että "Minä olen Kṛṣṇa." Bhoktāraṁ yajña... ja vaikka olivat jo niin edistyneet kieltäymyksen ja katumusharjoitusten ansiosta niin säännöstelevän periaatteen seuraamisen takia māyā on niin voimakas, että silti he luulevat "Minä olen puruṣa." Eikä vain tavallinen puruṣa vaan Korkein Puruṣa, kuten Kṛṣṇaa kuvataan Bhagavad-gītāssa. Paraṁ brahma paraṁ dhāma pavitraṁ paramaṁ bhavān, puruṣam śāśvata: (BG 10.12) "Sinä olet puruṣa." Māyā on niin vahva, että vaikka ihmistä potkitaan elämästä toiseen niin hän vielä elämä toisensa jälkeen ajattelee "Olen puruṣa. Olen nauttija." Tässä sairaus.

Siitä syystä tässä sanotaan, että eṣa prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Hänen aineellinen elämänsä alkoi tästä käsityksestä, että "Olen puruṣa. Olen nauttija." Ja koska hän ei pysty luopumaan tästä ajatuksesta, että "Olen nauttija" niin elämä toisensa jälkeen hän on viparyayaḥ, väärinpäin. Väärinpäin tila merkitsee... koska elävä on erottamaton osanen Jumalaa ja Jumala on sac-cid-ānanda-vigrahaḥ (Bs. 5.1) niin myös mekin olemme sac-cid-ānanda-vigrahaḥ, mutta pieni sac-cid-ānanda-vigrahaḥ. Siitä huolimatta meidän asemamme on prakṛti, ei puruṣa. Niistä molemmat, kuten Rādhā ja Kṛṣṇa ovat samaa olemusta. Rādhā-kṛṣṇa-praṇaya-vikṛtir hlādinī-śaktir asmāt. He ovat yksi, mutta silti Rādhā on prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Samalla tavalla me olemme, vaikkakin erottomattomia osia Kṛṣṇaa niin olemme prakṛti ja Kṛṣṇa on puruṣa. Ajatellessamme siis väärin tulevamme puruṣaksi tätä kutsutaan sanoilla māyā tai viparyayaḥ. Se todetaan tässä. Evaṁ prakṛti-saṅgena puruṣasya viparyayaḥ. Viparyayaḥ tarkoittaa, että hänet on tarkoitettu tosiasiassa nauttimaan puruṣan kanssa. Kun puruṣa ja prakṛti eli mies ja nainen nauttivat niin he saavat saman mielihyvän, mutta toinen on puruṣa ja toinen on prakṛti. Samalla tavalla Kṛṣṇa on puruṣa ja me olemme prakṛti. Jos me nautimme Kṛṣṇan kanssa niin silloin ānanda, sac-cid-ānanda on läsnä. Sen me olemme unohtaneet. Me haluaisimme olla puruṣa. Tavalla tai toisella tämä olotila on siis syntynyt. Tämä väärä käsitys tulemisesta puruṣaksi eli nauttijaksi. Mikä siitä sitten on tuloksena? Tulos on, että yritämme olla nauttijoita elämä toisensa jälkeen, mutta meistä nautitaan. Me emme ole nauttijoita. Me vain yritämme lujasti tulla nauttijoiksi. Tämä on asemamme.

Miten siis voitte pysäyttää tämän kamppailun ja saavuttaa alkuperäisen asemanne? Se todetaan tässä. Sa eva na cirād īśa-saṅgād vilīyate. Tämä väärä elämänkäsitys, että "Olen puruṣa" voidaan hävittää täydellisesti. Miten? Īśa-saṅga eli seurustelemalla Jumalan, Īśan kanssa. Īśa tarkoittaa korkeinta hallitsijaa. Īśa-saṅga. "Missä sitten on Īśa? En näe Īśaa. En näe, vaikka Kṛṣṇa olisikin Īśa eli Korkein niin en silti näe Häntä." No, Kṛṣṇa on olemassa. Olette sokea. Miksette näe Häntä? Ette siis näe. Teidän on siis avattava silmänne eikä suljettava niitä. Se on gurun tehtävä. Guru avaa silmänne.

ajñāna-timirāndhasya
jñānāñjana-śalākayā
cakṣur unmīlitaṁ yena
tasmai śrī-gurave namaḥ
(Gautamīya Tantra)

Miten Kṛṣṇa siis avaa silmät? Jñānāñjana-śalākayān avulla. Samalla tavalla kuin pimeässä mekään emme näe mitään, mutta jos meillä on tulitikkuja tai kynttilä niin näemme jos kynttilä sytytetään. Samalla tavalla gurun tehtävänä on avata silmämme. Silmien avaaminen merkitsee tiedon antamista "Sinä et ole puruṣa. Sinä olet prakṛti. Muuta näkemyksiäsi." Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus.