FI/Prabhupada 0227 - Miksi minun pitää kuolla, en halua kuolla
Lecture -- Los Angeles, May 18, 1972
Joten Kṛṣṇan ymmärtäminen on siis hieman hankalaa. Itse asiassa, Jumalan ymmärtäminen on aiheena hyvin vaikea. Mutta Jumala Itse kuvaa Itseään Bhagavad-gītāssa. "Olen tällainen. Olen tällainen, tämä aineellinen luonto tällainen, tämä henkinen luonto tällä tavoin, elolliset ovat..." Kaikki on täysin kuvailtu Bhagavad-gītāssa. Itse Jumala antaa tiedon Itsestään, ja se on oikea menetelmä Jumalan ymmärtämiseksi. Muuten, arvelemalla emme voi ymmärtää Jumalaa. Se ei ole mahdollista. Hän on rajaton ja me olemme rajallisia. Meidän tietomme, havaintokykymme, ovat kaikki hyvin rajoittuneita. Miten me voisimmekaan ymmärtää rajattoman? Mutta jos hyväksymme tämän selityksen rajattomasta, että Hän on kuten Hän on, sellainen, me voimme ymmärtää. Se on täydellistä tietoa.
Spekuloivalla tiedolla Jumalasta ei ole arvoa. Todellinen tieto, on kuin... Annan teille tämän esimerkin. Niin kuin poika haluaa tietää kuka on hänen isänsä, yksinkertaisinta on kysyä äidiltä. Tai äiti kertoo, "Tämä on isäsi." Se on täydellistä tietoa. Ja jos te arvelette, "Kukahan on isäni?" ja kyselette ympäri kaupunkia "Oletko sinä isäni? Oletko sinä isäni? Sinäkö olet isäni?" Tieto pysyy aina epätäydellisenä. Hän ei ikinä saa tietää, kuka hänen isänsä on. Mutta tämä yksinkertainen menetelmä, kun otetaan tieto isästä vastaan oikealta auktoriteetilta, äidiltä, "Rakas poikani, tämä on isäsi," se on täydellistä tietoa. Samalla tavoin, yliaistillinen tieto... Kuten puhuin teille, että on olemassa henkinen maailma. Se ei ole meidän oman arvelumme varassa oleva asia. Mutta kun Jumala sanoo, "Kyllä, on olemassa henkinen maailma, se on Minun päämajani," se on hyvä. Se on hyvä. Kyllä. Siispä me vastaanotamme tiedon Kṛṣṇalta, auktoriteeteista parhaalta. Siitä syystä tietomme on täydellistä. Emme me ole täydellisiä, mutta meidän tietomme on täydellistä. Näin on siksi, että vastaanotamme tiedon täydelliseltä. Sama esimerkki, että en ole sen tiedon täydellinen ymmärtäjä, kuka on oma isäni, mutta äitini on, ja koska hyväksyn äitini täydellisen tiedon, on tietoni isästäni täydellistä.
Siispä tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike on tarkoitettu antamaan täydellistä tietoa ihmisyhteiskunnalle: mikä Hän on, mikä on Jumala, mikä on tämä aineellinen maailma, miksi olette tulleet tänne, miksi teidän on läpikäytävä niin paljon koettelemuksia, surkeaa elämää, miksi kuolen. En pidä kuolemisesta, mutta kuolema on pakollista. En pidä vanhaksi mieheksi tulemisesta, mutta silti, se on pakollista. En haluaisi kärsiä sairauksista, mutta nekin ovat pakollisia. Nämä, nämä tulee ratkaista. Sillä nämä ovat ihmiselämän todelliset ongelmat. Ei niin, että olisi kyse syömisen, nukkumisen, parittelun ja puolustuskeinojen parantamisesta. Se ei ole ihmiselämää. Ihminen nukkuu ja koira nukkuu. Koska ihminen nukkuu hienossa asunnossa, ei se tee hänestä edistyneempää olentoa kuin koirasta. Tehtävä nukkuu. Siinä kaikki. Koska ihminen on löytänyt atomienergian puolustautuakseen, ja koiralla on kynnet ja hampaat... hänkin osaa puolustautua. Puolustautuminenkin siis on olemassa. Ette voi sanoa, että "Koska minulla on tämä atomipommi, voin valloittaa koko maailman tai maailmankaikkeuden." Se ei ole mahdollista. Voitte puolustautua tavallanne, ja koirakin voi puolustautua tavallaan. Joten komea puolustautumismenetelmä, komea syömismenetelmä, komea nukkumismenetelmä ja komea seksimenetelmä eivät tee kansasta tai henkilöstä kehittynyttä. Se ei ole kehitystä. Tämä on sama asia. Suhteellisesti, olipa kyse viisi kahdesta tuhannesta, tai viisi, viisisataa kahdestatuhannesta, viisi kahdestakymmenestä, samanlainen suhde. Siispä, vaikka eläimelliset ominaisuudet olisivat olemassa pintasiloiteltuina, ei se vielä tee ihmiskunnasta kehittynyttä. Sitä voidaan kutsua kiillotetuksi eläimellisyydeksi. Siinä kaikki. Todellinen kehitys merkitsee Jumalan tuntemista. Se on edistystä.