FI/Prabhupada 0231 - Bhagavan tarkoittaa Häntä, joka omistaa koko universumin
Lecture on BG 2.1-5 -- Germany, June 16, 1974
Siis auktoriteetit hyväksyvät Kṛṣṇan Bhagavāniksi, tai Jumaluuden Ylimmäksi Persoonallisuudeksi. Ja mikä on Bhagavān? Bhagavān merkitsee sitä joka on täysin varustettu kuudella mahdilla. Täysin kaikilla mahdeilla varustettu merkitsee sitä, että Bhagavān on rikkain henkilö. Miten rikas Bhagavān, tai Jumala on, me voimme ymmärtää, että kun me olemme ylpeitä omistaessamme muutaman eekkerin maata, ja Bhagavān tarkoittaa sitä, joka omistaa koko maailmankaikkeuden. Siksi Häntä pidetään rikkaimpana. Samoin Häntä pidetään voimakkaimpana. Ja samoin Häntä pidetään viisaimpana. Ja samoin Häntä pidetään kauneimpana henkilönä. Tällä tavoin, löytäessänne rikkaimman, kauneimman, viisaimman, vahvimman henkilön - tällä tavalla, kun löydätte, se on Bhagavān, tai Jumala. Joten kun Kṛṣṇa oli läsnä tällä planeetalla Hän todisti että Hän omisti kaikki nämä mahdit. Otetaan, esimerkiksi se, että kaikki avioituvat, mutta Kṛṣṇa, joka on Ylin Henkilö, Hän avioitui 16108 naisen kanssa. Mutta ei niin että Hän pysyi yhtenä miehenä kuudelletoistatuhannelle vaimolle. Hän järjesti kaikille kuudelletoistatuhannelle vaimolle oman palatsin kullekin. Joka palatsia kuvaillaan miten niitä oli rakennettu ensiluokkaisesta marmorikivestä ja norsunluusta tehdyistä huonekaluista ja istumispaikka hyvin hienosta, pehmeästä kankaasta. Tällä tavoin on kuvailtu. Ja ulkopuolisessa laitoksessa oli monia kukkapuita. Eikä vain näin, vaan Hän myös laajensi Itsensä kuudeksitoistatuhanneksi laajentumaksi, henkilökohtaiseksi laajentumaksi. Ja Hän eli sillä tavoin joka ainoan vaimon kanssa. Joten se ei ole kovin vaikea tehtävä Jumalalle. Jumalan sanotaan olevan kaikkialla. Joten meidän näkökentässämme, jos Hän on kuudessatoistatuhannessa kodissa, mikä olisi vaikeaa Hänelle? Siispä tässä sanotaan, śrī-bhagavān uvāca. Voimakkain auktoriteetti puhuu. Siksi, mitä vain Hän sanookin, sitä tulee pitää totuutena.
Tässä ehdollistuneessa elämässämme, aivan kuten elämme aineellisessa olotilassa, meillä on neljä puutetta: me teemme virheitä, me olemme harhan vallassa, ja me tahdomme myös huijata, ja meidän aistimme ovat epätäydelliset. Joten tieto joka vastaanotetaan henkilöltä jolla on neljänlaisten puutteiden tartuttama ei ole täydellistä. Joten kun vastaanotatte tiedon henkilöltä joka on näiden kaikkien neljänlaisten puutteiden kannalta yliaistillinen, se on täydellistä tietoa. Nykytiedemiehet laativat teorioita, että "Se voi olla näin. Se voi olla noin," mutta se ei ole täydellistä tietoa. Joten jos spekuloitte epätäydellisillä aisteillanne, mikä on sen tiedon arvo? Se voi olla, tarkoitan sanoa, osittaista tietoa, mutta se ei ole täydellistä tietoa. Siksi meidän tiedon vastaanottamisen menetelmämme on vastaanottaa tietoa täydelliseltä henkilöltä. Ja siksi me saamme tiedon Kṛṣṇalta, Bhagavānilta, kaikkein täydellisimmältä, ja siksi tietomme on täydellistä. Niin kuin lapsella. Hän voi olla epätäydellinen, mutta jos hänen isänsä sanoo, "Rakas lapseni, tätä kutsutaan silmälaseiksi," joten jos lapsi puhuu, "Tämä on silmälasi," hänen tietonsa on täydellistä. Koska lapsi ei tee tutkimusta saadakseen selville tietoa. Hänen isänsä tai äitinsä, "Mikä tämä on Isi? Mikä tämä on Äiti? Ja äiti sanoo, "Rakas lapsi, tämä on tämä." Toinen esimerkki voidaan antaa, että jos lapsi ei, lapsuudessaan, hän ei tiedä kuka on isänsä, ei hän voi tehdä tutkimustyötä. Jos hän tekee tutkimusta löytääkseen isänsä, hän ei milloinkaan löydä isäänsä. Mutta jos hän kysyy äidiltään, "Kuka on isäni?" ja äiti sanoo, "Hän on isäsi," se on täydellistä. Siksi tieto, tieto Jumalasta, joka on aistihavaintojemme ulottumattomissa, miten voitte tietää? Siksi teidän on tultava saaman tieto Jumalalta Itseltaan tai Hänen edustajansa kautta.
Siispä tässä Kṛṣṇa, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, puhuu, ja se on lopullinen auktoriteetti. Hän sanoo Arjunalle seuraavasti. Hän sanoo, aśocyān anvaśocas tvaṁ prajñā-vādāṁś ca bhāṣase: (BG 2.11) "Rakas Arjuna, puhut kuten hyvin oppinut viisas, mutta valitat asiaa josta sinun ei pitäisi valittaa." Gatāsūn agatāsūṁś ca nānuśocanti paṇḍitāḥ. Gatāsūn tarkoittaa tätä kehoa. Olipa se kuollut tai elossa, kehollinen elämänkäsitys on typeryyttä. Joten kukaan oppinut mies ei vakavissaan suhtaudu kehoon. Siksi Veedisessä kirjallisuudessa sanotaan että "Hän joka on kehollisen elämänkäsityksen vallassa ei ole muuta kuin eläin." Siksi nykyaikana, vailla tietoa itsestä, koko maailma pyörii kehollisen elämänkäsityksen vallassa. Kehollinen elämänkäsitys on vallalla myös eläinten keskuudessa. Kissat ja koirat, ne ovat hyvin ylpeitä isoksi kissaksi tai koiraksi tulemisesta. Samoin, jos ihminen tulee samalla tavoin ylpeäksi, "Olen iso amerikkalainen," "Iso saksalainen," "iso," mitä eroa siinä on? Mutta sitä todella tapahtuu jatkuvasti, ja siksi he tappelevat kuin kissat ja koirat. Joten keskustelemme tästä lisää huomenna.