FI/Prabhupada 0250 - Toimikaa Krishnan, Jumalan vuoksi, älkää omien etujenne
Lecture on BG 2.6 -- London, August 6, 1973
Joten tämä taistelemisen ongelma... Meidän on ymmärrettävä että kaikissa asustaa taisteluhenki. Ette voi estää sitä, ette voi pidätellä sitä. Emme sano lopettakaa. Māyāvādī filosofi sanoo että "Lopettakaa tämä", mutta se ei ole mahdollista. Ette voi lopettaa. Koska olette elävä olento, teillä on nämä ominaisuudet. Miten voisitte lopettaa ne? Mutta niitä tulisi hyödyntää oikein. Siinä kaikki. Teillä on taisteluhenki. Miten hyödyntää sitä? Niin. Narottama dāsa Ṭhākura suosittelee, krodha bhakta-dveṣī-jane: "He jotka kadehtivat Jumalaa tai Jumalan bhaktaa, te voitte hyödyntää ohjaamalla suuttumuksenne heihin." Voitte hyödyntää. Suuttumuksesta te ette voi luopua. Meidän tehtävämme on miten hyödyntää sitä. Se on Kṛṣṇa tietoisuutta. Kaikkea tulee hyödyntää. Emme me sano, "Lopettakaa tämä, lopettakaa tuo." Ei. Kṛṣṇa sanoo, yat karoṣi, yaj juhosi, yad aśnāsi, yat tapasyasi kuruśva tad mad-arpanam (BG 9.27). Yat karoṣi. Kṛṣṇa ei sano että "Tehkää näin, te teette näin." Hän sanoo, "Mitä teettekin, tuloksen tulisi tulla Minulle."
Siispä tässä tilanne on se, että Arjuna taistelee ei itsensä hyväksi vaan vain ajattelee itsensä puitteissa. Hän sanoo, te avasthitaḥ pramukhe dhārtarāṣṭrāḥ, yān eva hatvā na jijīviṣāmas: (BG 2.6) "He ovat veljiäni, sukulaisiani. Jos he kuolevat... Me emme tahdo kuolla. Nyt he ovat edessäni. Minunko pitäisi tappaa heidät?" Hän siis ajattelee yhä suhteessa omaan tyytyväisyyteensä. Hän valmistelee piilossa - miten materialistiset henkilöt, he ajattelevat henkilökohtaisen tyytyväisyyden mukaisesti. Joten siitä on luovuttava. Ei henkilökohtaista tyytyväisyyttä, Kṛṣṇan tyytyväisyys. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Mitä teettekin, ei sillä ole väliä. Teidän pitää koetella asiaa, teettekö sen Kṛṣṇan takia. Sitä on täydellisyytenne. Ei vain täydellisyys, se on ihmiselämämme päämäärän täyttymys.
Tämä ihmiselämä on tarkoitettu siihen tarkoitukseen. Koska vähemmän kuin ihmiselämä, eläinten elämä, heitä on koulutettu, aistityydytyksen täydellistymään, henkilökohtaiseen tyydytykseen. Heillä ei ole sellaista tunnetta että "Muutkin eläimet myös..." Kun on jotain syötävää, jokin koira, hän ajattelee että "Miten voin saada sen?" Hän ei milloinkaan ajattele miten toiset koiratkin voisivat saada sen. Tämä ei ole eläimen luonnossa. Eläinten luonto merkitsee niiden omaa tyytyväisyyttä. Ei ole puhettakaan "ystävistäni, perheenjäsenistäni." Eivät ne edes jaa omien lastensakaan kesken. Ehkä olette nähneetkin. Jos on jotain ruokaa, koira ja koiran lapset, jokainen koettavat ottaa oman palansa. Tämä on eläin. Joten kun tämä asia muuttuu Kṛṣṇalle tehtäväksi, se on ihmiselämää. Se on erona eläinten elämään. Siispä sekin on hyvin vaikeaa myös. Siksi siis koko koulutus on olemassa, Bhagavad-gītā, miten opettaa ihmisiä, "Toimikaa Kṛṣṇan vuoksi, toimikaa Jumalan vuoksi, ei henkilökohtaisten etujenne vuoksi. Silloin te sotkeutuisitte." Yajñārthāt karmaṇaḥ anyatra loko 'yaṁ karma-bandhanaḥ (BG 3.9).
Mitä teettekin, se tuottaa jonkin reaktion, ja teidän pitää nauttia tai kärsiä siitä reaktiosta. Mitä vain teettekin. Mutta jos teette sen Kṛṣṇalle, ei seuraa tuloksia. Se on vapauttanne. Yogaḥ karmasu kauśalam (BG 2.50). Se todetaan Bhagavad-gītāssa. Jooga, kun olette yhteydessä Kṛṣṇaan, se on menestyksen salaisuus. Ja täällä aineellisessa maailmassa, työskentely... Muuten mitä teettekin, miten työskentelettekin, se tuottaa jonkin reaktion ja teidän on nautittava tai kärsittävä. Tässä on siis taas sama asia. Arjuna ajattelee sen puitteissa, na caitad vidmaḥ kataran no garīyo (BG 2.6). Joten hän on kummissaan, "Kumpi, kumpi puoli on voitokas? Lopetan taistelemisen vai aloitanko?" Seuraavissa säkeissä nähdään... Kun te olette sellaisessa hämmennyksen tilassa, "mitä tehdä ja mitä ei", niin että pääsisitte oikeaan suuntaan, teidän pitää lähestyä henkistä opettajaa. Se tehdään seuraavassa säkeessä. Arjuna sanoo "En tiedä. Olen nyt hyvin hämmentynyt. Vaikka tiedän että on velvollisuuteni kṣatriyana taistella, siltikin epäröin. Minä epäröin velvollisuudessani. Siksi siis olen hämmentynyt. Siispä Kṛṣṇa, siksi minä antaudun Sinulle." Aiemmin hän puhui kuin ystävä. Nyt hän on valmis vastaanottamaan opetusta Kṛṣṇalta.