FI/Prabhupada 0250 - Toimikaa Krishnan, Jumalan vuoksi, älkää omien etujenne
Lecture on BG 2.6 -- London, August 6, 1973
Tämä taistelemisen ongelma. Meidän on ymmärrettävä, että kaikissa asustaa taisteluhenki. Ette voi estää sitä, ette voi pidätellä sitä. Emme sano lopettakaa. Māyāvādī filosofi sanoo, että "Lopettakaa tämä", mutta se ei ole mahdollista. Ette voi lopettaa, koska olette elävä olento ja teillä on nämä ominaisuudet. Miten voisitte lopettaa ne? Sen sijaan niitä tulisi hyödyntää oikein. Siinä kaikki. Teillä on taisteluhenki. Miten hyödyntää sitä? Niin. Narottama dāsa Ṭhākura suosittelee, krodha bhakta-dveṣī-jane. "He, jotka kadehtivat Jumalaa tai Jumalan bhaktaa voitte hyödyntää ohjaamalla suuttumuksenne heihin." Voitte hyödyntää. Suuttumuksesta te ette voi luopua. Meidän tehtävämme on miten hyödyntää sitä. Se on Kṛṣṇa tietoisuutta. Kaikkea tulee hyödyntää. Emme me sano "Lopettakaa tämä, lopettakaa tuo." Ei. Kṛṣṇa sanoo, yat karoṣi, yaj juhosi, yad aśnāsi, yat tapasyasi kuruśva tad mad-arpanam (BG 9.27). Yat karoṣi. Kṛṣṇa ei sano, että "Tehkää näin, te teette näin." Hän sanoo "Mitä teettekin niin tuloksen tulisi tulla Minulle."
Tässä tilanne on siis se, että Arjuna taistelee ei itsensä hyväksi vaan vain ajattelee itsensä puitteissa. Hän sanoo, te avasthitaḥ pramukhe dhārtarāṣṭrāḥ, yān eva hatvā na jijīviṣāmas. (BG 2.6) "He ovat veljiäni, sukulaisiani. Jos he kuolevat... Me emme tahdo kuolla. Nyt he ovat edessäni. Minunko pitäisi tappaa heidät?" Hän siis ajattelee yhä suhteessa omaan tyytyväisyyteensä. Hän valmistelee piilossa miten materialistiset henkilöt ajattelevat henkilökohtaisen tyytyväisyyden mukaisesti. Siitä on siis luovuttava. Ei henkilökohtaista tyytyväisyyttä vaan Kṛṣṇan tyytyväisyys. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Mitä teettekin niin sillä ei ole väliä. Teidän pitää koetella asiaa, että teettekö sen Kṛṣṇan vuoksi. Sitä on täydellisyytenne. Ei vain täydellisyys vaan se on ihmiselämämme päämäärän täyttymys.
Tämä ihmiselämä on tarkoitettu siihen tarkoitukseen, koska vähemmän kuin ihmiselämä eläinten elämä on koulutettu aistityydytyksen täydellistymään ja henkilökohtaiseen tyydytykseen. Heillä ei ole sellaista tunnetta, että "Muutkin eläimet myös..." Kun on jotain syötävää niin jokin koira ajattelee, että "Miten voin saada sen?" Hän ei milloinkaan ajattele miten toiset koiratkin voisivat saada sen. Tämä ei ole eläimen luonnossa. Eläinten luonto merkitsee niiden omaa tyytyväisyyttä. Ei ole puhettakaan ystävistäni tai perheenjäsenistäni. Ne eivät edes jaa omien lastensakaan kesken. Ehkä olette nähneetkin. Jos on jotain ruokaa, koira ja koiran lapset niin jokainen koettavat ottaa oman palansa. Tämä on eläin, joten kun tämä asia muuttuu Kṛṣṇalle tehtäväksi niin se on ihmiselämää. Se on erona eläinten elämään. Siispä sekin on hyvin vaikeaa myös. Siitä syystä koko koulutus on olemassa Bhagavad-gītāssa siitä miten opettaa ihmisiä "Toimikaa Kṛṣṇan vuoksi, toimikaa Jumalan vuoksi. Älkää henkilökohtaisten etujenne vuoksi. Silloin te sotkeutuisitte." Yajñārthāt karmaṇaḥ anyatra loko 'yaṁ karma-bandhanaḥ (BG 3.9).
Mitä teettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän pitää nauttia tai kärsiä siitä reaktiosta. Mitä vain teettekin, mutta jos teette sen Kṛṣṇalle niin siitä ei seuraa tuloksia. Se on vapauttanne. Yogaḥ karmasu kauśalam (BG 2.50). Se todetaan Bhagavad-gītāssa. Jooga, kun olette yhteydessä Kṛṣṇaan niin se on menestyksen salaisuus ja täällä aineellisessa maailmassa työskentely... Muuten mitä teettekin ja miten työskentelettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän on nautittava tai kärsittävä. Tässä on siis taas sama asia. Arjuna ajattelee sen puitteissa, na caitad vidmaḥ kataran no garīyo (BG 2.6). Hän on siis kummissaan, että "Kumpi, kumpi puoli on voitokas? Lopetan taistelemisen vai aloitanko?" Seuraavissa säkeissä nähdään... Kun te olette sellaisessa hämmennyksen tilassa "mitä tehdä ja mitä ei" niin että pääsisitte oikeaan suuntaan niin teidän pitää lähestyä henkistä opettajaa. Se tehdään seuraavassa säkeessä. Arjuna sanoo "En tiedä. Olen nyt hyvin hämmentynyt. Vaikka tiedän, että on velvollisuuteni kṣatriyana taistella niin siltikin epäröin. Minä epäröin velvollisuudessani. Siitä syystä olen hämmentynyt. Kṛṣṇa, siitä syystä minä antaudun Sinulle." Aiemmin hän puhui kuin ystävä. Nyt hän on valmis vastaanottamaan opetusta Kṛṣṇalta.