FI/Prabhupada 0269 - Lurjusten tulkinnoilla ette voi milloinkaan ymmärtää Bhagavad-gitaa
Lecture on BG 2.10 -- London, August 16, 1973
Koettakaa siis ymmärtää miten Kṛṣṇa on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa, Kṛṣṇa, alkoi siis nauraa, että "Hän on Minun ystäväni, jatkuva seuralaiseni, ja tuollainen heikkous. Aluksi hän oli innoissaan pyytämässä Minua ajamaan sotavaunujaan, senayor ubhayor madhye. Nyt, viṣīdantan, nyt hän valittaa." Joten... Me kaikki olemme sellaisia typeryksiä. Arjuna ei ole typerys. Arjunaa on kuvailtu nimellä Guḍākeśa. Miten hän voisikaan olla typerys? Mutta hän esittää typeryksen osaa. Ellei hän esittäisi typeryksen osaa, miten tämä Bhagavad-gītā tulisi Śrī Kṛṣṇan suusta? Ja koska hän on bhakta, hän esittää täydellisesti sillä tavoin, että Kṛṣṇa opettaa.
Tässä on täydellinen opettaja ja täydellinen oppilas, Arjuna. Meidän tulee oppia heidän... Meidän asemamme... Arjuna esittäytyy aivan tavallisena miehenä kuten me, ja Kṛṣṇa on Hṛṣīkeśa, ja antaa Hänelle neuvoja, täydellisiä neuvoja. Jos me omaksumme, jos me luemme Bhagavad-gītā ymmärtämyksen hengessä Arjunan, täydellisen oppilaan, tavoin, ja mikäli me hyväksymme Kṛṣṇan, täydellisen opettajan, neuvon ja ohjeet, niin meidän tulee tietää että olemme silloin ymmärtäneet Bhagavad-gītān.
Omalla mielen spekulaatiollani, lurjusten tulkinnoilla, oman oppineisuuden näyttämisellä, te ette voi ymmärtää Bhagavad-gītā. Se ei ole mahdollista. Olkaa alistuvaisia. Siksi Bhagavad-gītā:ssa sanotaan, tad viddhi praṇipātena paripraśnena sevayā (BG 4.34). Meidän tulee siis antautua kuten Arjuna, hän antautui. Śiṣyas te 'haṁ śādhi māṁ prapannam: (BG 2.7) "Minä antaudun Sinulle. Minusta tulee Sinun oppilaasi." Oppilaaksi tuleminen merkitsee antautumista, henkisen opettajan opetuksen, ohjeen, käskyjen vapaaehtoista hyväksymistä. Arjuna on jo hyväksynytkin sen. Vaikka hän puhuu että na yotsye, "Kṛṣṇa, en taistele." Mutta opettaja, kun Hän selittää kaiken, Arjuna taistelee. Opettajan määräys. Taistelematta jättäminen, se on hänen omaa aistityydytystään. Ja taistelu siitä huolimatta, ettei hänellä ole lainkaan halua taistella, se on opettajan tekemistä tyytyväiseksi. Tämä on Bhagavad-gītān summa ja olemus.
Kṛṣṇa näkee Arjunan, viṣīdantam, hyvin liikuttuneena, valittamassa, ettei tämä ole valmis tekemään velvollisuuttaan. Sen vuoksi seuraavassa säkeessä Hän aloittaa sanomalla aśocyān anvaśocas tvaṁ prajña-vādāṁś ca bhāṣase: (BG 2.11) "Rakas Arjuna, sinä olet Minun ystäväni. Älä välitä, māyā on hyvin voimakas. Siitä huolimatta, että sinä olet Minun henkilökohtainen ystäväni, olet väärän myötätunnon vallassa. Joten kuuntele vain Minua." Sen vuoksi Hän sanoi, aśocyān: "Sinä valitat asiaa joka ei ole lainkaan hyvästä." Aśocya. Śocya tarkoittaa valittamista, ja aśocya tarkoittaa, ettei tulisi valittaa. Aśocya. Siispä, aśocyān anvaśocas tvaṁ prajña-vādāṁś ca bhāṣase. "Mutta puhut kuin hyvin viisas oppinut." Sillä hän on puhunut. Mutta nuo asiat on oikein sanottu. Se, mitä Arjuna on sanonut, se varṇa-saṅkara, että kun naiset saastuvat, väestökin on varṇa-saṅkara, se on tosiasia. Mitä Arjuna onkin sanonut Kṛṣṇalle välttääkseen taistelemisen, ne asiat ovatkin aivan totta. Mutta henkisestä asemasta katsottuna, nuo asiat saattavat olla totta tai ei mutta niitä ei pidetä henkisestä asemasta tarkkailtuna kovin vakavina. Siksi aśocyān anvaśocas tvam. Näin on koska hänen valittamisensa liittyi keholliseen elämänkäsitykseen. Se kehollinen elämänkäsitys tuomitaan aivan Kṛṣṇan ohjeiden alussa. Aśocyān anvaśocas tvam: (BG 2.11) "Sinä valitat kehollista elämänkäsitystä." Sillä kukaan kehollisen elämänkäsityksen vallassa oleva ei ole eläintä parempi.