FI/Prabhupada 0309 - Henkinen opettaja on ikuinen
Lecture -- Seattle, October 2, 1968
Madhudviṣa: Onko kristitylle olemassa mitään keinoa, ilman henkisen opettajan apua, tavoittaa henkinen taivas uskoen Jeesuksen Kristuksen sanoihin ja yrittämällä seurata hänen opetuksiaan?
Prabhupāda: En ymmärrä.
Tamāla Kṛṣṇa: Voiko kristitty tänä aikana, ilman henkistä opettajaa, mutta lukemalla Raamattua ja seuraamalla Jeesuksen sanoja, tavoittaa...
Prabhupāda: Kun luette Raamattua, seuraatte henkistä opettajaa. Miten voitte sanoa, ilman? Välittömästi kun luette Raamattua, se merkitsee että seuraatte Herra Jeesuksen Kristuksen opetusta, mikä merkitsee, että te seuraatte henkistä opettajaa. Miten siis voisitte mitenkään olla ilman henkistä opettajaa?
Madhudviṣa: Viittasin elossa olevaan henkiseen opettajaan.
Prabhupāda: Henkisessä opettajassa ei ole kysymys... Henkinen opettaja on ikuinen. Henkinen opettaja on ikuinen. Joten kysymyksesi on ilman henkistä opettajaa. Ilman henkistä opettajaa te ette voi olla lainkaan, missään elämänne vaiheessa. Te voitte hyväksyä joko tämän henkisen opettajan tai tuon henkisen opettajan. Se on eri asia. Mutta teidän on hyväksyttävä. Kun sanot, "lukemalla Raamattua," kun te luette Raamattua se merkitsee että te seuraatte jonkun papin tai kirkonmiehen edustamaa henkistä opettajaa Herra Jeesuksen Kristuksen oppilasketjussa. Joten teidän on joka tapauksessa aina seurattava henkistä opettajaa. Ei ole puhettakaan että olisitte ilman henkistä opettajaa. Onko tämä selvä?
Madhudviṣa: Minä tarkoitan että me emme voineet ymmärtää Bhagavad-gītā:n opetuksia ilman apuanne, ilman opetustanne.
Prabhupāda: Samalla tavoin teidän on ymmärrettävä Raamattu kirkossa papin avulla.
Madhudviṣa: Kyllä. Mutta saako hän hyvää tulkintaa oppiketjultaan tai piispaltaan? Sillä vaikuttaa niinkuin Raamatun tulkintatavoissa olisi jonkinlaisia eroavaisuuksia. On olemassa monia eri kristinuskon lahkoja jotka tulkitsevat Raamattua eri tavoin.
Prabhupāda: Tietenkään Raamatussa ei voi olla mitään tulkintaa. Silloin Raamatulla ei olisi minkäänlaista auktoriteettia. Jos te itse tulkitsette jotakin... Aivan kuin sanonta "Kutsutaan asioita niiden oikeilla nimillä." Jos te siis kutsutte niitä joksikin muuksi, silloin on kysymyksessä eri asia. Sellainen henkilö ei ole henkinen opettaja. Niin kuin tämä tässä on kello. Kaikki ovat kutsuneet sitä kelloksi, ja jos minä kutsun sitä silmälaseiksi, niin mitä arvoa minun henkisen opettajan asemallani olisi? Minä olen harhaanjohtaja. Se on kello, niin minun on sanottava. (naurua) Joten silloin kun tapahtuu väärintulkintaa, ei ole kyse aidosta henkisestä opettajasta. Hän ei ole henkinen opettaja, aito, niin kuin sanotaan. Jos minä tahdon opettaa teille miten nähdä tämä kello, voin sanoa että "Tätä sanotaan kelloksi ja tätä viisariksi ja tätä ajan näytöksi; tämä on, tätä kutsutaan..." joten tämä on hyvä tapa. Ja jos minä sanon että "Jokainen sanoo sen olevan kello. Minä sanon että silmälasit," niin millainen henkinen opettaja minä olen? Torjukaa sellainen mies heti. Sen verran älyä teillä pitää olla, että tunnistatte kuka on henkinen pseudo-opettaja ja kuka oikea henkinen opettaja. Muuten teitä huijataan. Ja niin tapahtuukin. Jokainen tulkitsee asiat omalla tavallaan. Bhagavad-gītā, on olemassa tuhansia painoksia, ja on yritetty tulkita kukin omalla tavallaan, kaikki hölynpölyä. Sellaiset tulkinnat pitäisi kaikki heittää menemään. Teidän tarvitsee vain lukea Bhagavad-gītā kuten se on. Silloin te ymmärrätte.
Ei ole kysymys tulkitsemisesta. Silloin auktoriteetti on mennyttä. Heti kun te tulkitsette asioita, auktoriteettia ei ole. Lakikirja. Tarkoitatteko, että jos te oikeudessa sanotte tuomarin edessä, "Arvoisa herrani, minä tulkitsen tätä kohtaa tällä tavoin," niin se hyväksyttäisiin? Tuomarihan sanoo välittömästi, "Kuka te olette tulkitsemaan? Ei teillä ole siihen oikeutta." Mikä siis on tämän lakikirjan auktoriteetti jos jokainen tulee sanomaan, "Minä tulkitsen tällä lailla"? Ja tulkitaan kulloisenkin tarpeen mukaan? Kun jotakin asiaa ei ymmärretä. Jos sanon, "Se on kello," ja jokainen ymmärtää että "Tämä on kello, niin," niin missä olisi mahdollisuus tulkita kyseessä olevan silmälasit? Jos kuka tahansa kykenee ymmärtämään selkeän kohdan... Aivan kuten Raamatussa, "Jumala sanoi, 'Tulkoon luomakunta', ja luomakunta tuli." Mitä siinä on tulkitsemista? Niin, Jumala loi. Te ette. Missä kohden te sitä tulkitsisitte? Tarpeetonta tulkintaa ei siis tarvita, ja se ei ole aitoa, ja sellaiset henkilöt, jotka tarpeettomasti tulkitsevat tulisi välittömästi torjua. Heti, ilman miettimistä.
Jumala sanoi, "Tapahtukoon luominen." Joten luominen tapahtui. Yksinkertainen asia. Missä kohden tuota voi tehdä omaa tulkintaa? Mikä sellainen voisi olla? Oletetaan että tätä voitaisiin tulkita. Olenko oikeassa? Eikö Raamatun alussa sanotakin sillä tavalla? "Jumala sanoi, 'Tulkoon luomakunta', ja luomakunta tuli." Mikä on siis teidän tulkintanne? Kertokaa minulle mikä tulkintanne on. Onko olemassa mahdollisuutta tehdä omaa tulkintaa? Osaisiko joku teistä ehdottaa jotain? Missä sitten on mahdollisuus tulkintaan? Voidaan kyllä selittää. Se on eri asia, mutta se tosiasia, että Jumala loi, on ja pysyy. Sitä te ette kykene muuttamaan. No miten tämä luominen eteni, se selitetään Bhāgavatamissa: Aivan aluksi oli olemassa taivas, sitten oli ääni, sitten oli sitä ja sitten tätä. Tällainen on luomisen kulku, ja se on eri asia. Mutta tosiasia, ensiarvoinen tosiasia että Jumala loi, se tulee säilymään joka tilanteessa. Ei niin kuin lurjustiedemiehet jotka sanovat, "Voi, alussa oli palanen ainetta joka halkesi, ja siitä syntyivät nämä planeetat. Ehkä näin ja luultavasti näin," kaikkea tällaista hölynpölyä. He yksinkertaisesti tulkitsevat, "luultavimmin," "ehkäpä". Se ei ole tiedettä—"ehkä," "luultavasti." Miksi ehkä? Tässä on selkeä toteamus, "Jumala loi." Siinä kaikki. Piste.