FI/Prabhupada 0324 - Historia merkitsee ensiluokkaisten ihmisten teoista oppimista



Lecture on SB 6.1.20 -- Chicago, July 4, 1975

Ja sitten tämä Kurukṣetra on dharma-kṣetra. Ei siksi, että siellä taisteltiin ja että Kṛṣṇa oli taistelukentällä, että sitä sen vuoksi sitä kutsuttaisiin dharma-kṣetraksi. Joskus se tulkitaan sillä tavalla. Mutta Kurukṣetra oli dharma-kṣetra jo kauan, kauan sitten. Vedoissakin todetaan, että kuru-kṣetre dharmam ācaret: "Jos halutaan toteuttaa rituaalisia seremonioita, tulisi mennä Kurukṣetraan." Ja se on nykyisessä intialaisessa järjestelmässäkin, että jos kahdenvälisiä mielipide-eroja tai riitoja ilmenee, heidän tulisi vieläkin mennä temppeliin — temppeliä kutsutaan nimellä dharma-kṣetra — niin etteivät henkilöt uskaltaisi valehdella ollessaan Alttarihahmon edessä. Tämä oli vielä hiljattain tapana. Vaikka henkilö olisi hyvin alhainen mentaliteetiltaan, niin jos hänet haastetaan siten, että "Sinä puhut valhetta. Puhu se nyt Alttarihahmon edessä," hän epäröi, "En." Tämä on siis yhä Intiassa tilanne. Ette voi puhua valheita Alttarihahmon edessä. Se on rikkomus. Älkää kuvitelko Alttarihahmon olevan pelkkä marmoripatsas. Ei. Svayaṁ bhagavān. Aivan kuten Caitanya Mahāprabhu. Heti nähdessään Jagannāthan Alttarihahmon, Hän pyörtyi välittömästi. "Voi, tässä on Minun Herrani." Ei niin kuin meilllä: "Voi, tässä on joku patsas." Ei. Kysymys on arvostuksesta. Joko te arvostatte tai ette arvosta, Alttarihahmo on henkilökohtaisesti Jumaluuden Ylin Persoonallisuus. Meidän tulisi aina muistaa se. Meidän on siis oltava hyvin varovaisia Alttarihahmon edessä, jottemme tekisi rikkomuksia. Häntä palvellessamme, tarjoillessamme Hänelle prasādamia, pukiessamme Häntä, meidän tulisi aina ajatella, "Tässä on Kṛṣṇa henkilökohtaisesti." Hän on henkilökohtaisesti läsnä, mutta meidän tietomme puutteen johdosta me emme kykene ymmärtämään sitä.

Joten meidän tulisi sen vuoksi seurata kaikkea śāstrassa mainittua. Tätä kutsutaan bramiiniseksi kulttuuriksi. Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee bramiinista kulttuuria— ensiluokkaisten miesten, ensiluokkaisten ihmisten kulttuurin näyttelyä. Brāhmaṇan tulee ymmärtää olevan ihmisyhteisön ensiluokkainen edustaja. Sen vuoksi Kṛṣṇa sanoo, cātur-varṇyaṁ mayā sṛṣṭaṁ guṇa-karma-vibhāgaśaḥ (BG 4.13). Itihāsa, historia, historia merkitsee ensiluokkaisten ihmisten toimien ymmärtämistä. Sitä on historia. Valitaan tärkeimmät tapahtumat. Sen vuoksi tässä annetaan esimerkkinä että udāharanti imam itihāsaṁ purātanam. Koska se on ensiluokkainen tapahtuma... Muutoin, jos te tallentaisitte jonkin aikakauden koko historian, niin minne... kuka sen lukisi, ja kuka sitä arvostaisi, ja missä sitä säilyttäisitte? Päivittäin tapahtuu niin paljon asioita. Sen vuoksi, Veedisen menetelmän mukaisesti tallennetaan historiaan vain tärkeimmät tapahtumat. Sen vuoksi sitä kutsutaan sanalla Purāṇa. Purāṇa tarkoittaa vanhaa historiaa. Purātanam. Purātanam merkitsee hyvin, hyvin vanhaa. Tallennettua historiaa. Joten tämä Śrīmad-Bhāgavatam on kokoelma hyvin vanhoja historiallisia tapahtumia, historiaa. Itihāsa purāṇānāṁ sāraṁ sāraṁ samuddhṛtya. Sāram merkitsee olemusta. Ei sitä, että kaikenmaailman humpuukiasiat pitäisi tallentaa jälkipolville. Ei. Sāraṁ sāram, ainoastaan tärkein, ominaisolemus, tulee tallentaa. Tätä kutsutaan Intian historiaksi. Mahābhārata... Mahā merkitsee Suurta Intiaa. Suuressa Intiassa tapahtui monia tapauksia, mutta vain tärkein, Kurukṣetran taistelu, on siinä. Ei niin, että jokainen taistelu pitäisi tallentaa muistiin.