FI/Prabhupada 0335 - Koulutamme kaikista ensimmäisen luokan joogeja
Luento BG 2.24 -- Hyderabad, 28. marraskuuta, 1972
Brāhmaṇa rukoilee Kṛṣṇaa: "Rakas Herrani, minusta on tullut aistieni palvelija." Täällä kaikki ovat aistiensa palvelijoita. He tahtovat nauttia aisteista. Ei nauttia — he tahtovat palvella aisteja. Kieleni sanoo, "Pyydän että viet minut siihen ja siihen ravintolaan ja annat minulle sitä ja sitä kanakeittoa." Ja menen välittömästi. En nautiskellakseni vaan totellakseni kieleni käskyjä. Sen vuoksi niin-sanotun nautinnon nimissä me kaikki palvelemme aisteja. Sanskriitiksi sitä kutsutaan go-dāsa:ksi. Go tarkoittaa aisteja. Ellei teistä siis tule gosvāmī, teidän elämänne on pilalla.
Gosvāmī. Te ette saa olla aistien käskettävänä. Teidän tulee käskeä aisteja. Heti kun kieli sanoo, "No niin, nyt viet minut siihen ravintolaan, tai annat minulle savukkeen," jos sanotte siihen, "Ei. Ei savuketta, ei ravintolaa; vain kṛṣṇa-prasādaa," niin te olette gosvāmī. Silloin te olette gosvāmī. Tämä on luonteenomaista, sanātana. Sillä minä olen Kṛṣṇan ikuinen palvelija. Tätä siis kutsutaan sanātana-dharma:ksi. Me kuvaamme tätä Ajāmila-upākhyāna:ssa. Tämä vaihe voidaan saavuttaa. Tapasā brahmacaryeṇa śamena damena śaucena tyāgena yamena niyamena (SB 6.1.13). Niin ollen koko Veedinen kirjallisuus on tarkoitettu hallitsemaan aisteja.
Jooga. Yoga indriya-saṁyama. Se on joogaa. Jooga ei merkitse jotain taikatemppujen tekemistä. Tämä on ensimmäisen luokan magiaa. Jos harjoitatte joogaa... olen nähnyt niin-sanottuja joogeja, jotka eivät hallitse aistejaan edes tupakoinnin lopettaakseen. Ymmärrättehän. Tupakoivat ja tekevät vaikka mitä. Ja silti, he muka käyvät joogeista.
Millainen on joogi? Joogi tarkoittaa sellaista henkilöä joka on hallinnut aistinsa. Śamena damena brahmacaryeṇa. On olemassa... Bhagavad-gītā selittää siitä kaiken kohdassa missä kuvaillaan joogajärjestelmää. Viisi tuhatta vuotta sitten Arjuna kuuli opetuksen tästä joogasta, aistien hallinnasta. Hän oli siis gṛhastha, ja poliitikko, koska kuului kuninkaalliseen sukuun. Hän taisteli voittaakseen kuningaskunnan. Niinpä Arjuna sanoi suoraan, "Rakas Kṛṣṇa, minulle ei ole mahdollista ryhtyä joogiksi, sillä se on hyvin vaikea tehtävä. Sinä pyydät minua istumaan syrjäisessä paikassa, pyhässä paikassa, ja istumaan suorana kuin keppi, tuijottamaan nenää, tuijottamaan nenänpäätäni, pyydät niin monia asioita... Mutta se ei ole mahdollista minulle." Hän kieltäytyi aivan ykskantaan. Niinpä Kṛṣṇa, vain kannustaakseen Hänen ystäväänsä ja palvojaansa... Kyllä Hän ymmärsi että Arjuna oli pettynyt. Tämähän aivan suoraan myönsi kykenemättömyytensä siihen. Itse asiassahan hän on poliitikko. Miten hän voisi ryhtyä joogiksi? Mutta nämä meidän poliitikkomme, he kehuvat harjoittavansa joogaa. Millaista joogaa? Onko heistä tullut Arjunaa suurempia henkilöitä? Tänä lankeemuksen aikakautena? Viisi tuhatta vuotta sitten, miten paljon suotuisampaa aika olikaan silloin. Ja nyt, näin epäsuotuisana aikana, tekö haluatte ryhtyä niin-kutsutuiksi joogeiksi? Se ei ole mahdollista.
Kṛte yad dhyāyato viṣṇum (SB 12.3.52). Jooga merkitsee Viṣṇun mietiskelemistä. Se oli mahdollista Satya-yugan aikakaudella. Niin kuin Vālmīki. Hän mietiskeli kuusikymmentätuhatta vuotta ja täydellistyi. Kuka siis eläisi kuusikymmentätuhatta vuotta? Se ei siis ole mahdollista. Joten Kṛṣṇa, rohkaistakseen häntä... Hän itse asiassa selitti joogan tarkoituksen Arjunalle.
- yoginām api sarveṣāṁ
- mad-gatenāntar-ātmanā
- śraddhāvān bhajate yo māṁ
- sa me yuktatamo mataḥ
- (BG 6.47)
Ensimmäisen luokan joogi. Kuka? Yoginām api sarveṣāṁ mad-gatenāntar-ātmanā. "Se, joka ajattelee jatkuvasti Minua, Kṛṣṇaa." Tämän Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeen tavoite on siis kouluttaa ihmisistä ensimmäisen luokan joogeja. Ajatelkaa Kṛṣṇaa. Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare. Se ei ole humpuukia. Se on oikea tosiasia. Teistä voi tulla joogeja. Teistä voi tulla Brahman. Brahma-bhūyāya kalpate.
- māṁ ca yo 'vyabhicāreṇa
- bhakti-yogena sevate
- sa guṇān samatītyaitān
- brahma-bhūyāya kalpate
- (BG 14.26)
Siispä sille joka on saavuttanut oivalluksen, itse-oivaltaneelle henkilölle, brahma-bhūta, (SB 4.30.20) brahma-bhūtaḥ prasannātmā (BG 18.54), mitä siitä hänelle jää? Se on elämän lopullinen päämäärä, tulla ahaṁ brahmāsmi:ksi. Veedinen kirjallisuus opettaa meitä, "Älkää kuvitelko kuuluvanne tähän aineeseen. Te olette Brahman." Kṛṣṇa on Para-brahman, ja me olemme alais-Brahman. Nitya-kṛṣṇa-dāsa. Me olemme palvelija Brahman. Hän on herra Brahman. Joten sen sijaan, että ajattelisimme olevamme palvelija Brahman, ajattelemmekin olevamme herra Brahman. Sekin on harha. Sekin on jälleen eräs harhoistamme.