FI/Prabhupada 0165 - Puhdistuneita tekoja kutsutaan bhaktiksi: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0165 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1966 Category:FI-Quotes - L...")
 
(Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version)
 
Line 7: Line 7:
[[Category:FI-Quotes - in USA, New York]]
[[Category:FI-Quotes - in USA, New York]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0164 - Tulee omaksua Varnasrama-dharma tien tasoittamiseksi|0164|FI/Prabhupada 0166 - Ette voi estää lunta satamasta|0166}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|KV-50u1foXY|Puhdistuneita tekoja kutsutaan "bhaktiksi"<br />- Prabhupāda 0165}}
{{youtube_right|RtBeg7-yVvA|Puhdistuneita tekoja kutsutaan "bhaktiksi"<br />- Prabhupāda 0165}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/660219-20BG.NY_clip.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/660219-20BG.NY_clip.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 27: Line 30:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
Ylin tietoisuus, se selitetään Bhagavad-gītā:ssa luvussa jossa ero jīvan and īśvaran välillä on selitetty. Kṣetra-kṣetra-jña. Tämä kṣetra-jña on selitetty siten, että Herra on myös kṣetra-jña, tai tietoisuus, ja jīvat, tai elävät olennot, hekin ovat tietoisia. Mutta erona on, että elävä olento on tietoinen hänen rajallisen kehonsa sisällä, mutta Herra on tietoinen kaikista kehoista. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati ([[Vanisource:BG 18.61|BG 18.61]]). Herra elää jokaisen elävän olennon sydämen ytimessä, siksi Hän on tietoinen tietyn jīvan psyykkisistä liikahduksista, toimista. Meidän ei tulisi unohtaa. Selitetään myös, että Paramātmā, tai Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, elää jokaisen sydämessä īśvarana, hallitsijana, ja Hän antaa ohjausta. Hän antaa ohjausta. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭhaḥ ([[Vanisource:BG 15.15|BG 15.15]]), jokaisen sydämessä Hän on, ja Hän antaa ohjausta toimia miten Hän tahtoo.  
Ylin tietoisuus selitetään Bhagavad-gītāssa luvussa, jossa ero jīvan and īśvaran välillä on selitetty. Kṣetra-kṣetra-jña. Tämä kṣetra-jña on selitetty siten, että Herra on myös kṣetra-jña tai tietoisuus ja jīvat tai elävät olennot ovat myös tietoisia. Erona on vain, että elävä olento on tietoinen hänen rajallisen kehonsa sisällä, mutta Herra on tietoinen kaikista kehoista. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati ([[Vanisource:BG 18.61 (1972)|BG 18.61]]). Herra elää jokaisen elävän olennon sydämen ytimessä, siksi Hän on tietoinen tietyn jīvan psyykkisistä liikahduksista ja toimista. Meidän ei tulisi unohtaa. Selitetään myös, että paramātmā tai Jumaluuden Ylin Persoonallisuus elää jokaisen sydämessä īśvarana eli hallitsijana ja Hän antaa ohjausta. Hän antaa ohjausta. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭhaḥ ([[Vanisource:BG 15.15 (1972)|BG 15.15]]). Hän on jokaisen sydämessä ja Hän antaa ohjausta toimia Hänen tahtonsa mukaan.  


Elävä olento unohtaa miten pitäisi toimia. Aivan aluksi hän tekee päätöksen toimia tietyllä tavalla, ja sitten hän on kietoutunut oman karmansa toimintoihin ja seuraamuksiin. Mutta luovuttuaan tietyntyyppisestä kehosta, mennessään toisentyyppiseen kehoon... Kuten me luovumme tietyntyyppisestä puvusta ottaaksemme yllemme toisenlaisen puvun, samoin selitetään myös tässä Bhagavad-gītā:ssa että vāsāṁsi jīrṇāni yathā vihāya ([[Vanisource:BG 2.22|BG 2.22]]). Samalla tavalla kuten henkilö, joku joka vaihtaa erilaisia vaatteita, samoin elävät olennot vaihtavat myös erilaisia kehoja sielun matkalla, vetäessään mukanaan menneiden tekojensa toimintoja ja seuraamuksia. Näitä tekoja voidaan siis muuttaa kun elävät olennot ovat hyvyyden laadussa, mieleltään terveitä, ja kun ymmärretään millaisia tekoja tulisi omaksua, ja jos niin tehdään, niin koko toiminta ja menneiden tekojen seuraamukset voidaan muuttaa. Karma ei siis ole ikuista. Muut neljä viidestä asiasta—īśvara, jīva, prakṛti, kāla, ja karma— nämä neljä asiaa ovat ikuisia, kun taas karma, tai asia joka tunnetaan karmana, se ei ole ikuista.  
Elävä olento unohtaa miten pitäisi toimia. Aivan aluksi hän tekee päätöksen toimia tietyllä tavalla ja sitten hän on kietoutunut oman karmansa toimintoihin ja seuraamuksiin, mutta luovuttuaan tietyntyyppisestä kehosta ja mentyään toisentyyppiseen kehoon... Aivan kuin me luovumme tietyntyyppisestä puvusta ottaaksemme yllemme toisenlaisen puvun niin samalla tavalla selitetään myös tässä Bhagavad-gītāssa, että vāsāṁsi jīrṇāni yathā vihāya ([[Vanisource:BG 2.22 (1972)|BG 2.22]]). Samalla tavalla kuin joku, joka vaihtaa erilaisia vaatteita niin samalla tavalla elävät olennot vaihtavat erilaisiin kehoihin sielun matkallaan vetäessään mukanaan menneiden tekojensa toimintoja ja seuraamuksia. Näitä tekoja voidaan siis muuttaa kun elävät olennot ovat hyvyyden laadussa, mieleltään terveitä ja kun ymmärretään millaisia tekoja tulisi omaksua ja jos niin tehdään niin koko toiminta ja menneiden tekojen seuraamukset voidaan muuttaa. Karma ei siis ole ikuista. Muut neljä viidestä asiasta: īśvara, jīva, prakṛti, kāla ja karma. Nuo neljä asiaa ovat ikuisia kun taas karma tai asia joka tunnetaan karmana ei ole ikuista.  


Nythän on niin, että tietoinen īśvara, korkein tietoinen īśvara, ja ero korkeimman tietoisen īśvaran, tai Herran, sekä elävän olennon välillä on nykytilanteessa tällä tavoin. Tietoisuus, molempien, sekä Herran että elävien olentojen tietoisuus, ne ovat, tämä tietoisuus on, transsendenttia. Asia ei ole niin, että tämä tietoisuus syntyy yhteydestä tähän aineeseen. Se on virheellinen ajatus. Teoriaa, että tietoisuus kehittyy tietyissä olosuhteissa aineellisista yhdisteistä, ei hyväksytä Bhagavad-gītā:ssa. Niin ei voi tapahtua. Tietoisuus voi tulla vääristyneellä tavalla heijastuneeksi aineellisten olosuhteiden peittämänä, aivan kuten värikkään lasin läpi heijastunut valo voi näyttää erilaiselta lasin väristä riippuen. Samalla tavoin Herran tietoisuus, se ei ole aineellisen vaikutuksen alainen.  
Nythän on niin, että tietoinen īśvara eli korkein tietoinen īśvara ja ero korkeimman tietoisen īśvaran tai Herran sekä elävän olennon välillä on nykytilanteessa tällä tavalla. Molempien sekä Herran, että elävien olentojen tietoisuus ovat transsendentaalista tietoisuutta. Asia ei ole niin, että tämä tietoisuus syntyy yhteydestä tähän aineeseen. Se on virheellinen ajatus. Teoriaa, että tietoisuus kehittyy tietyissä olosuhteissa aineellisista yhdisteistä ei hyväksytä Bhagavad-gītāssa. Niin ei voi tapahtua. Tietoisuus voi tulla vääristyneellä tavalla heijastuneeksi aineellisten olosuhteiden peittämänä aivan kuin värikkään lasin läpi heijastunut valo voi näyttää erilaiselta lasin väristä riippuen. Herran tietoisuus ei ole aineellisen vaikutuksen alainen.  


Ylin Herra, kuten Kṛṣṇa, Hän sanoo, että mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ ([[Vanisource:BG 9.10|BG 9.10]]). Kun Hän laskeutuu tänne aineelliseen maailmaan, aineellisella ei ole vaikutusta Hänen tietoisuuteensa. Jos Hänen tietoisuuteensa voisi aineellisilla asioilla olla vaikutusta, Hän olisi sopimaton puhumaan Bhagavad-gītā:n yliaineellisista, transsendenteista, aiheista. Kukaan ei voi sanoa mitään transsendentista maailmasta olematta vapaa aineellisesti saastuneesta tietoisuudesta. Siispä Herra ei ollut aineellisesti saastunut. Mutta meidän tietoisuutemme, tällä hetkellä, on aineellisesti saastunut. Siis koko asia, kuten Bhagavad-gītā opettaa, meidän on puhdistettava aineellisesti saastunut tietoisuutemme, ja siinä puhtaassa tietoisuudessa, toiminnot tulevat tehdyiksi. Se tekee meistä onnellisia. Emme voi lopettaa niitä. Emme voi lopettaa toimintaamme. Toiminnat tuleekin puhdistaa. Ja näitä puhdistuneita toimintoja kutsutaan bhaktiksi. Bhakti merkitsee, että ne ovat, ne vaikuttavat myös tavallisilta teoilta, mutta ne eivät ole saastuneita tekoja. Ne ovat puhdistuneita tekoja. Siispä tietämätön henkilö voi kuvitella, että bhakta tekee toimiaan kuten tavallinen ihminen, mutta henkilö, jolla on vähän tietoa, ei tiedä, että bhaktan teot tai Herran teot, ne eivät ole aineen epäpuhtaan tietoisuuden saastuttamia, kolmen guṇan, luonnon laatujen, saastuttamia, vaan ne ovat transsendenttia tietoisuutta. Meidän tulisi siis tietää, että meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunutta.
Ylin Herra, Kṛṣṇa sanoo, että mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ ([[Vanisource:BG 9.10 (1972)|BG 9.10]]). Kun Hän laskeutuu tänne aineelliseen maailmaan niin aineellisella ei ole vaikutusta Hänen tietoisuuteensa. Jos Hänen tietoisuuteensa voisi aineellisilla asioilla olla vaikutusta niin Hän olisi sopimaton puhumaan Bhagavad-gītān yliaineellisista transsendentaalisista aiheista. Kukaan ei voi sanoa mitään transsendentista maailmasta olematta vapaa aineellisesti saastuneesta tietoisuudesta. Siispä Herra ei ollut aineellisesti saastunut, mutta meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunut. Siis kuten Bhagavad-gītā opettaa niin meidän on puhdistettava aineellisesti saastunut tietoisuutemme ja siinä puhtaassa tietoisuudessa toiminnot tulevat tehdyiksi. Se tekee meistä onnellisia. Emme voi lopettaa niitä.  
 
Emme voi lopettaa toimintaamme. Toiminnat tuleekin puhdistaa ja näitä puhdistuneita toimintoja kutsutaan bhaktiksi. Bhakti tarkoittaa, että ne vaikuttavat myös tavallisilta teoilta, mutta ne eivät ole saastuneita tekoja. Ne ovat puhdistuneita tekoja. Siispä tietämätön henkilö voi kuvitella, että bhakta tekee toimiaan kuten tavallinen ihminen. Henkilö, jolla on vain vähän tietoa ei kuitenkaan tiedä, että bhaktan teot tai Herran teot eivät ole aineen epäpuhtaan tietoisuuden saastuttamia. Ne eivät ole kolmen guṇan eli luonnon laatujen saastuttamia vaan ne ovat transsendentaalista tietoisuutta. Meidän tulisi siis tietää, että meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunutta.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 07:43, 18 October 2018



Lecture on BG Introduction — New York, February 19-20, 1966

Ylin tietoisuus selitetään Bhagavad-gītāssa luvussa, jossa ero jīvan and īśvaran välillä on selitetty. Kṣetra-kṣetra-jña. Tämä kṣetra-jña on selitetty siten, että Herra on myös kṣetra-jña tai tietoisuus ja jīvat tai elävät olennot ovat myös tietoisia. Erona on vain, että elävä olento on tietoinen hänen rajallisen kehonsa sisällä, mutta Herra on tietoinen kaikista kehoista. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati (BG 18.61). Herra elää jokaisen elävän olennon sydämen ytimessä, siksi Hän on tietoinen tietyn jīvan psyykkisistä liikahduksista ja toimista. Meidän ei tulisi unohtaa. Selitetään myös, että paramātmā tai Jumaluuden Ylin Persoonallisuus elää jokaisen sydämessä īśvarana eli hallitsijana ja Hän antaa ohjausta. Hän antaa ohjausta. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭhaḥ (BG 15.15). Hän on jokaisen sydämessä ja Hän antaa ohjausta toimia Hänen tahtonsa mukaan.

Elävä olento unohtaa miten pitäisi toimia. Aivan aluksi hän tekee päätöksen toimia tietyllä tavalla ja sitten hän on kietoutunut oman karmansa toimintoihin ja seuraamuksiin, mutta luovuttuaan tietyntyyppisestä kehosta ja mentyään toisentyyppiseen kehoon... Aivan kuin me luovumme tietyntyyppisestä puvusta ottaaksemme yllemme toisenlaisen puvun niin samalla tavalla selitetään myös tässä Bhagavad-gītāssa, että vāsāṁsi jīrṇāni yathā vihāya (BG 2.22). Samalla tavalla kuin joku, joka vaihtaa erilaisia vaatteita niin samalla tavalla elävät olennot vaihtavat erilaisiin kehoihin sielun matkallaan vetäessään mukanaan menneiden tekojensa toimintoja ja seuraamuksia. Näitä tekoja voidaan siis muuttaa kun elävät olennot ovat hyvyyden laadussa, mieleltään terveitä ja kun ymmärretään millaisia tekoja tulisi omaksua ja jos niin tehdään niin koko toiminta ja menneiden tekojen seuraamukset voidaan muuttaa. Karma ei siis ole ikuista. Muut neljä viidestä asiasta: īśvara, jīva, prakṛti, kāla ja karma. Nuo neljä asiaa ovat ikuisia kun taas karma tai asia joka tunnetaan karmana ei ole ikuista.

Nythän on niin, että tietoinen īśvara eli korkein tietoinen īśvara ja ero korkeimman tietoisen īśvaran tai Herran sekä elävän olennon välillä on nykytilanteessa tällä tavalla. Molempien sekä Herran, että elävien olentojen tietoisuus ovat transsendentaalista tietoisuutta. Asia ei ole niin, että tämä tietoisuus syntyy yhteydestä tähän aineeseen. Se on virheellinen ajatus. Teoriaa, että tietoisuus kehittyy tietyissä olosuhteissa aineellisista yhdisteistä ei hyväksytä Bhagavad-gītāssa. Niin ei voi tapahtua. Tietoisuus voi tulla vääristyneellä tavalla heijastuneeksi aineellisten olosuhteiden peittämänä aivan kuin värikkään lasin läpi heijastunut valo voi näyttää erilaiselta lasin väristä riippuen. Herran tietoisuus ei ole aineellisen vaikutuksen alainen.

Ylin Herra, Kṛṣṇa sanoo, että mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ (BG 9.10). Kun Hän laskeutuu tänne aineelliseen maailmaan niin aineellisella ei ole vaikutusta Hänen tietoisuuteensa. Jos Hänen tietoisuuteensa voisi aineellisilla asioilla olla vaikutusta niin Hän olisi sopimaton puhumaan Bhagavad-gītān yliaineellisista transsendentaalisista aiheista. Kukaan ei voi sanoa mitään transsendentista maailmasta olematta vapaa aineellisesti saastuneesta tietoisuudesta. Siispä Herra ei ollut aineellisesti saastunut, mutta meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunut. Siis kuten Bhagavad-gītā opettaa niin meidän on puhdistettava aineellisesti saastunut tietoisuutemme ja siinä puhtaassa tietoisuudessa toiminnot tulevat tehdyiksi. Se tekee meistä onnellisia. Emme voi lopettaa niitä.

Emme voi lopettaa toimintaamme. Toiminnat tuleekin puhdistaa ja näitä puhdistuneita toimintoja kutsutaan bhaktiksi. Bhakti tarkoittaa, että ne vaikuttavat myös tavallisilta teoilta, mutta ne eivät ole saastuneita tekoja. Ne ovat puhdistuneita tekoja. Siispä tietämätön henkilö voi kuvitella, että bhakta tekee toimiaan kuten tavallinen ihminen. Henkilö, jolla on vain vähän tietoa ei kuitenkaan tiedä, että bhaktan teot tai Herran teot eivät ole aineen epäpuhtaan tietoisuuden saastuttamia. Ne eivät ole kolmen guṇan eli luonnon laatujen saastuttamia vaan ne ovat transsendentaalista tietoisuutta. Meidän tulisi siis tietää, että meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunutta.