FI/Prabhupada 0035 - Krishna on kehon omistaja: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0035 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1975 Category:FI-Quotes - L...")
 
(Vanibot #0023: VideoLocalizer - changed YouTube player to show hard-coded subtitles version)
 
Line 7: Line 7:
[[Category:Finnish Language]]
[[Category:Finnish Language]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0034 - Jokainen vastaanottaa tietoa auktoriteeteilta|0034|FI/Prabhupada 0036 - Elämämme päämäärä|0036}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 15: Line 18:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|v8XG7k9PvDY|Krishna on kehon omistaja<br />- Prabhupāda 0035}}
{{youtube_right|9_gtN_cWuOE|Krishna on kehon omistaja<br />- Prabhupāda 0035}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/751017BG.JOH_clip3.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/751017BG.JOH_clip3.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 27: Line 30:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
Kṛṣṇa omaksui gurun aseman, ja Hän alkoi opettaa. Tam uvāca hṛṣīkeśaḥ. Hṛṣīkeśa... Kṛṣṇan toinen nimi on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa tarkoittaa hṛṣīka īśa. Hṛṣīka merkitsee aisteja ja īśa herraa. Niinpä Kṛṣṇa on aistiemme herra, jokaisen aistien. Se selitetään Kolmannessatoista Luvussa, kṣetra-jñaṁ cāpi māṁ viddhi sarva-kṣetreṣu bhārata ([[Vanisource:BG 13.3|BG 13.3]]). Tässä kehossa on kaksi elävää olentoa. Toinen olen minä, yksilöllinen sielu, ātmā; ja toinen on Kṛṣṇa, Paramātmā. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe arjuna tiṣṭhati ([[Vanisource:BG 18.61|BG 18.61]]). Joten itse asiassa kaiken omistaja on Paramātmā. Minulle annetaan mahdollisuus käyttää sitä, joten niin kutsut omat aistini eivät ole minun. En ole luonut kättäni. Jumala, tai Kṛṣṇa, on luonut käteni tämän aineellisen luonnon välityksellä, ja minulle on annettu tämä käsi jotta käyttäisin sitä tarkoituksiini, syömiseeni, keräämiseeni. Mutta itse asiassa se ei ole minun käteni. Jos käteni halvaantuu, huudahdan, "käteni" - en voi käyttää sitä, koska käden omistaja on vetänyt pois sen käyttövoiman. Aivan kuin jos asuisitte vuokralla. Jos asunnon omistaja, vuokranantaja, häätäisi teidät, ette voisi asua siellä ettekä käyttää sitä. Aivan samoin mekin voimme käyttää tätä kehoa niin kauan kunnes sen oikea omistaja, Hṛṣīkeśa, sallii. Siksi Kṛṣṇan nimi on Hṛṣīkeśa. Ja tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee, että me olemme saaneet aistit Kṛṣṇalta. Niitä tulisi käyttää Kṛṣṇan palvelukseen. Sen sijaan, että käyttäisimme niitä Kṛṣṇan palvelukseen, käytämme niitä aistiemme tyydyttämiseen. Sellainen on surkea elämäntilanteemme. Kuten eläisitte vuokra-asunnossa, jonka käyttämisestä teidän on maksettava, mutta jos ette maksakaan - vaan luulette asunnon kuuluvan teille - joudutte hankaluuksiin. Samalla tavoin, Hṛṣīkeśa tarkoittaa, että todellinen omistaja on Kṛṣṇa. Minulle on annettu tämä asunto käyttööni. Se todetaan Bhagavad-gītāssa.  
Kṛṣṇa omaksui gurun aseman ja alkoi opettaa. Tam uvāca hṛṣīkeśaḥ. Hṛṣīkeśa... Kṛṣṇan toinen nimi on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa tarkoittaa hṛṣīka īśa. Hṛṣīka merkitsee aisteja ja īśa herraa. Niinpä Kṛṣṇa on aistiemme herra, jokaisen aistien. Se selitetään kolmannessatoista luvussa kṣetra-jñaṁ cāpi māṁ viddhi sarva-kṣetreṣu bhārata ([[Vanisource:BG 13.3 (1972)|BG 13.3]]). Tässä kehossa on kaksi elävää olentoa. Toinen olen minä, yksilöllinen sielu ātmā ja toinen on Kṛṣṇa, Paramātmā. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe arjuna tiṣṭhati ([[Vanisource:BG 18.61 (1972)|BG 18.61]]). Itseasiassa kaiken omistaja on siis Paramātmā. Minulle annetaan mahdollisuus käyttää sitä, joten niin kutsut omat aistini eivät ole minun. En ole luonut kättäni. Jumala, Kṛṣṇa on luonut käteni tämän aineellisen luonnon välityksellä ja minulle on annettu tämä käsi, jotta käyttäisin sitä tarkoituksiini: syömiseeni, keräämiseeni. Itseasiassa se ei kuitenkaan ole minun käteni. Jos käteni halvaantuu huudahdan "Käteni!" En voi käyttää sitä, koska käden omistaja on vetänyt pois sen käyttövoiman. Aivan kuin jos asuisitte vuokralla. Jos asunnon omistaja eli vuokranantaja häätäisi teidät niin ette voisi asua siellä ettekä käyttää asuntoa. Samalla tavalla mekin voimme käyttää tätä kehoa niin kauan kunnes sen oikea omistaja Hṛṣīkeśa sallii. Siitä syystä Kṛṣṇan nimi on Hṛṣīkeśa.  
 
Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee, että me olemme saaneet aistimme Kṛṣṇalta. Niitä tulisi käyttää Kṛṣṇan palvelukseen. Sen sijaan, että käyttäisimme niitä Kṛṣṇan palvelukseen käytämmekin niitä aistiemme tyydyttämiseen. Sellainen on surkea elämäntilanteemme. Kuin eläisitte vuokra-asunnossa, jonka käyttämisestä teidän on maksettava. Jos ette kuitenkaan maksakaan vaan luulette asunnon kuuluvan teille niin joudutte hankaluuksiin. Samalla tavalla Hṛṣīkeśa tarkoittaa, että todellinen omistaja on Kṛṣṇa. Minulle on annettu tämä asunto käyttööni. Se todetaan Bhagavad-gītāssa.


:īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ
:īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ
Line 33: Line 38:
:bhrāmayan sarva-bhūtāni
:bhrāmayan sarva-bhūtāni
:yantrārūḍhāni māyayā
:yantrārūḍhāni māyayā
:([[Vanisource:BG 18.61|BG 18.61]])
:([[Vanisource:BG 18.61 (1972)|BG 18.61]])


Yantra. Se on kone. Tämän koneen on Kṛṣṇa antanut minulle käyttöön, koska halusin että "Jos saisin koneen kaltaisen ihmiskehon, voisin nautiskella näin." Siksi Kṛṣṇa täyttää sinun toiveesi: "Hyvä on." Ja jos minä ajattelen, "Jos minä saisin koneen jossa voisin suoraan imeä sisääni toisen eläimen verta," "Hyvä on," Kṛṣṇa sanoo, "ota tiikerin kehon koneisto ja käytä sitä." Tällaista siis tapahtuu jatkuvasti. Siksipä Hänen nimensä on Hṛṣīkeśa. Ja kun me ymmärrämme oikein että "En ole tämän kehon omistaja, Kṛṣṇa on kehon omistaja. Halusin tietynlaisen kehon käyttääkseni sitä aistieni tyydyttämiseen. Hän on antanut sen enkä minä ole tyytyväinen. Siksi tulen nyt opettelemaan miten käyttää tätä konetta omistajan vuoksi," tätä kutsutaan bhaktiksi. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate ([[Vanisource:CC Madhya 19.170|CC Madhya 19.170]]). Kun nämä aistit - koska Kṛṣṇa on aistien omistaja, tämän kehon omistaja - ja keho otetaan käyttöön Kṛṣṇan palvelukseen, se on elämän täydellistymä.
Yantra. Se on kone. Tämän koneen on Kṛṣṇa antanut minulle käyttööni, koska halusin että "Jos saisin koneen kaltaisen ihmiskehon niin voisin nautiskella näin." Siksi Kṛṣṇa täyttää toiveesi "Hyvä on." Ja jos ajattelen "Jos minä saisin koneen, jossa voisin suoraan imeä sisääni toisen eläimen verta." "Hyvä on." Kṛṣṇa sanoo "Ota tiikerin kehon koneisto ja käytä sitä." Tällaista siis tapahtuu jatkuvasti. Siksi Hänen nimensä on Hṛṣīkeśa. Kun ymmärrämme oikein, että "En ole tämän kehon omistaja. Kṛṣṇa on kehon omistaja. Halusin tietynlaisen kehon käyttääkseni sitä aistieni tyydyttämiseen. Hän on antanut sen enkä minä ole tyytyväinen. Siksi tulen nyt opettelemaan miten käyttää tätä konetta omistajan vuoksi." Tätä kutsutaan bhaktiksi. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate ([[Vanisource:CC Madhya 19.170|CC Madhya 19.170]]). Kun nämä aistit otetaan käyttöön tietoisina, että Kṛṣṇa on aistien omistaja, tämän kehon omistaja niin kun keho otetaan käyttöön Kṛṣṇan palvelukseen niin se on elämän täydellistymä.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 06:38, 18 October 2018



Lecture on BG 2.1-11 -- Johannesburg, October 17, 1975

Kṛṣṇa omaksui gurun aseman ja alkoi opettaa. Tam uvāca hṛṣīkeśaḥ. Hṛṣīkeśa... Kṛṣṇan toinen nimi on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīkeśa tarkoittaa hṛṣīka īśa. Hṛṣīka merkitsee aisteja ja īśa herraa. Niinpä Kṛṣṇa on aistiemme herra, jokaisen aistien. Se selitetään kolmannessatoista luvussa kṣetra-jñaṁ cāpi māṁ viddhi sarva-kṣetreṣu bhārata (BG 13.3). Tässä kehossa on kaksi elävää olentoa. Toinen olen minä, yksilöllinen sielu ātmā ja toinen on Kṛṣṇa, Paramātmā. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe arjuna tiṣṭhati (BG 18.61). Itseasiassa kaiken omistaja on siis Paramātmā. Minulle annetaan mahdollisuus käyttää sitä, joten niin kutsut omat aistini eivät ole minun. En ole luonut kättäni. Jumala, Kṛṣṇa on luonut käteni tämän aineellisen luonnon välityksellä ja minulle on annettu tämä käsi, jotta käyttäisin sitä tarkoituksiini: syömiseeni, keräämiseeni. Itseasiassa se ei kuitenkaan ole minun käteni. Jos käteni halvaantuu huudahdan "Käteni!" En voi käyttää sitä, koska käden omistaja on vetänyt pois sen käyttövoiman. Aivan kuin jos asuisitte vuokralla. Jos asunnon omistaja eli vuokranantaja häätäisi teidät niin ette voisi asua siellä ettekä käyttää asuntoa. Samalla tavalla mekin voimme käyttää tätä kehoa niin kauan kunnes sen oikea omistaja Hṛṣīkeśa sallii. Siitä syystä Kṛṣṇan nimi on Hṛṣīkeśa.

Tämä Kṛṣṇa tietoisuus -liike merkitsee, että me olemme saaneet aistimme Kṛṣṇalta. Niitä tulisi käyttää Kṛṣṇan palvelukseen. Sen sijaan, että käyttäisimme niitä Kṛṣṇan palvelukseen käytämmekin niitä aistiemme tyydyttämiseen. Sellainen on surkea elämäntilanteemme. Kuin eläisitte vuokra-asunnossa, jonka käyttämisestä teidän on maksettava. Jos ette kuitenkaan maksakaan vaan luulette asunnon kuuluvan teille niin joudutte hankaluuksiin. Samalla tavalla Hṛṣīkeśa tarkoittaa, että todellinen omistaja on Kṛṣṇa. Minulle on annettu tämä asunto käyttööni. Se todetaan Bhagavad-gītāssa.

īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ
hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati
bhrāmayan sarva-bhūtāni
yantrārūḍhāni māyayā
(BG 18.61)

Yantra. Se on kone. Tämän koneen on Kṛṣṇa antanut minulle käyttööni, koska halusin että "Jos saisin koneen kaltaisen ihmiskehon niin voisin nautiskella näin." Siksi Kṛṣṇa täyttää toiveesi "Hyvä on." Ja jos ajattelen "Jos minä saisin koneen, jossa voisin suoraan imeä sisääni toisen eläimen verta." "Hyvä on." Kṛṣṇa sanoo "Ota tiikerin kehon koneisto ja käytä sitä." Tällaista siis tapahtuu jatkuvasti. Siksi Hänen nimensä on Hṛṣīkeśa. Kun ymmärrämme oikein, että "En ole tämän kehon omistaja. Kṛṣṇa on kehon omistaja. Halusin tietynlaisen kehon käyttääkseni sitä aistieni tyydyttämiseen. Hän on antanut sen enkä minä ole tyytyväinen. Siksi tulen nyt opettelemaan miten käyttää tätä konetta omistajan vuoksi." Tätä kutsutaan bhaktiksi. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate (CC Madhya 19.170). Kun nämä aistit otetaan käyttöön tietoisina, että Kṛṣṇa on aistien omistaja, tämän kehon omistaja niin kun keho otetaan käyttöön Kṛṣṇan palvelukseen niin se on elämän täydellistymä.