FI/Prabhupada 0250 - Toimikaa Krishnan, Jumalan vuoksi, älkää omien etujenne: Difference between revisions

(Created page with "<!-- BEGIN CATEGORY LIST --> Category:1080 Finnish Pages with Videos Category:Prabhupada 0250 - in all Languages Category:FI-Quotes - 1973 Category:FI-Quotes - L...")
 
m (Text replacement - "(<!-- (BEGIN|END) NAVIGATION (.*?) -->\s*){2,15}" to "<!-- $2 NAVIGATION $3 -->")
 
Line 6: Line 6:
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]]
[[Category:FI-Quotes - in United Kingdom]]
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- END CATEGORY LIST -->
<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 0249 - Kysymys tuotiin esille: Miksi on sotaa?|0249|FI/Prabhupada 0251 - Gopit ovat Krishnan ikuisia seuralaisia|0251}}
<!-- END NAVIGATION BAR -->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
<div class="center">
<div class="center">
Line 14: Line 17:


<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
<!-- BEGIN VIDEO LINK -->
{{youtube_right|BXAVj2iS43M|Toimikaa Krishnan, Jumalan, vuoksi, eikä omien etujenne<br />- Prabhupāda 0250}}
{{youtube_right|DJetY0rNOeQ|Toimikaa Krishnan, Jumalan vuoksi, älkää omien etujenne<br />- Prabhupāda 0250}}
<!-- END VIDEO LINK -->
<!-- END VIDEO LINK -->


<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<!-- BEGIN AUDIO LINK -->
<mp3player>http://vaniquotes.org/w/images/730806BG.LON_clip3.mp3</mp3player>
<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/730806BG.LON_clip3.mp3</mp3player>
<!-- END AUDIO LINK -->
<!-- END AUDIO LINK -->


Line 26: Line 29:


<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
<!-- BEGIN TRANSLATED TEXT -->
Joten tämä taistelemisen ongelma... Meidän on ymmärrettävä että kaikissa asustaa taisteluhenki. Ette voi estää sitä, ette voi pidätellä sitä. Emme sano lopettakaa. Māyāvādī filosofi sanoo että "Lopettakaa tämä", mutta se ei ole mahdollista. Ette voi lopettaa. Koska olette elävä olento, teillä on nämä ominaisuudet. Miten voisitte lopettaa ne? Mutta niitä tulisi hyödyntää oikein. Siinä kaikki. Teillä on taisteluhenki. Miten hyödyntää sitä? Niin. Narottama dāsa Ṭhākura suosittelee, krodha bhakta-dveṣī-jane: "He jotka kadehtivat Jumalaa tai Jumalan bhaktaa, te voitte hyödyntää ohjaamalla suuttumuksenne heihin." Voitte hyödyntää. Suuttumuksesta te ette voi luopua. Meidän tehtävämme on miten hyödyntää sitä. Se on Kṛṣṇa tietoisuutta. Kaikkea tulee hyödyntää. Emme me sano, "Lopettakaa tämä, lopettakaa tuo." Ei. Kṛṣṇa sanoo, yat karoṣi, yaj juhosi, yad aśnāsi, yat tapasyasi kuruśva tad mad-arpanam  ([[Vanisource:BG 9.27|BG 9.27]]). Yat karoṣi. Kṛṣṇa ei sano että "Tehkää näin, te teette näin." Hän sanoo, "Mitä teettekin, tuloksen tulisi tulla Minulle."  
Tämä taistelemisen ongelma. Meidän on ymmärrettävä, että kaikissa asustaa taisteluhenki. Ette voi estää sitä, ette voi pidätellä sitä. Emme sano lopettakaa. Māyāvādī filosofi sanoo, että "Lopettakaa tämä", mutta se ei ole mahdollista. Ette voi lopettaa, koska olette elävä olento ja teillä on nämä ominaisuudet. Miten voisitte lopettaa ne? Sen sijaan niitä tulisi hyödyntää oikein. Siinä kaikki. Teillä on taisteluhenki. Miten hyödyntää sitä? Niin. Narottama dāsa Ṭhākura suosittelee, krodha bhakta-dveṣī-jane. "He, jotka kadehtivat Jumalaa tai Jumalan bhaktaa voitte hyödyntää ohjaamalla suuttumuksenne heihin." Voitte hyödyntää. Suuttumuksesta te ette voi luopua. Meidän tehtävämme on miten hyödyntää sitä. Se on Kṛṣṇa tietoisuutta. Kaikkea tulee hyödyntää. Emme me sano "Lopettakaa tämä, lopettakaa tuo." Ei. Kṛṣṇa sanoo, yat karoṣi, yaj juhosi, yad aśnāsi, yat tapasyasi kuruśva tad mad-arpanam  ([[Vanisource:BG 9.27 (1972)|BG 9.27]]). Yat karoṣi. Kṛṣṇa ei sano, että "Tehkää näin, te teette näin." Hän sanoo "Mitä teettekin niin tuloksen tulisi tulla Minulle."  


Siispä tässä tilanne on se, että Arjuna taistelee ei itsensä hyväksi vaan vain ajattelee itsensä puitteissa. Hän sanoo, te avasthitaḥ pramukhe dhārtarāṣṭrāḥ, yān eva hatvā na jijīviṣāmas: ([[Vanisource:BG 2.6|BG 2.6]]) "He ovat veljiäni, sukulaisiani. Jos he kuolevat... Me emme tahdo kuolla. Nyt he ovat edessäni. Minunko pitäisi tappaa heidät?" Hän siis ajattelee yhä suhteessa omaan tyytyväisyyteensä. Hän valmistelee piilossa - miten materialistiset henkilöt, he ajattelevat henkilökohtaisen tyytyväisyyden mukaisesti. Joten siitä on luovuttava. Ei henkilökohtaista tyytyväisyyttä, Kṛṣṇan tyytyväisyys. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Mitä teettekin, ei sillä ole väliä. Teidän pitää koetella asiaa, teettekö sen Kṛṣṇan takia. Sitä on täydellisyytenne. Ei vain täydellisyys, se on ihmiselämämme päämäärän täyttymys.  
Tässä tilanne on siis se, että Arjuna taistelee ei itsensä hyväksi vaan vain ajattelee itsensä puitteissa. Hän sanoo, te avasthitaḥ pramukhe dhārtarāṣṭrāḥ, yān eva hatvā na jijīviṣāmas. ([[Vanisource:BG 2.6 (1972)|BG 2.6]]) "He ovat veljiäni, sukulaisiani. Jos he kuolevat... Me emme tahdo kuolla. Nyt he ovat edessäni. Minunko pitäisi tappaa heidät?" Hän siis ajattelee yhä suhteessa omaan tyytyväisyyteensä. Hän valmistelee piilossa miten materialistiset henkilöt ajattelevat henkilökohtaisen tyytyväisyyden mukaisesti. Siitä on siis luovuttava. Ei henkilökohtaista tyytyväisyyttä vaan Kṛṣṇan tyytyväisyys. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Mitä teettekin niin sillä ei ole väliä. Teidän pitää koetella asiaa, että teettekö sen Kṛṣṇan vuoksi. Sitä on täydellisyytenne. Ei vain täydellisyys vaan se on ihmiselämämme päämäärän täyttymys.  


Tämä ihmiselämä on tarkoitettu siihen tarkoitukseen. Koska vähemmän kuin ihmiselämä, eläinten elämä, heitä on koulutettu, aistityydytyksen täydellistymään, henkilökohtaiseen tyydytykseen. Heillä ei ole sellaista tunnetta että "Muutkin eläimet myös..." Kun on jotain syötävää, jokin koira, hän ajattelee että "Miten voin saada sen?" Hän ei milloinkaan ajattele miten toiset koiratkin voisivat saada sen. Tämä ei ole eläimen luonnossa. Eläinten luonto merkitsee niiden omaa tyytyväisyyttä. Ei ole puhettakaan "ystävistäni, perheenjäsenistäni." Eivät ne edes jaa omien lastensakaan kesken. Ehkä olette nähneetkin. Jos on jotain ruokaa, koira ja koiran lapset, jokainen koettavat ottaa oman palansa. Tämä on eläin. Joten kun tämä asia muuttuu Kṛṣṇalle tehtäväksi, se on ihmiselämää. Se on erona eläinten elämään. Siispä sekin on hyvin vaikeaa myös. Siksi siis koko koulutus on olemassa, Bhagavad-gītā, miten opettaa ihmisiä, "Toimikaa Kṛṣṇan vuoksi, toimikaa Jumalan vuoksi, ei henkilökohtaisten etujenne vuoksi. Silloin te sotkeutuisitte." Yajñārthāt karmaṇaḥ anyatra loko 'yaṁ karma-bandhanaḥ ([[Vanisource:BG 3.9|BG 3.9]]).  
Tämä ihmiselämä on tarkoitettu siihen tarkoitukseen, koska vähemmän kuin ihmiselämä eläinten elämä on koulutettu aistityydytyksen täydellistymään ja henkilökohtaiseen tyydytykseen. Heillä ei ole sellaista tunnetta, että "Muutkin eläimet myös..." Kun on jotain syötävää niin jokin koira ajattelee, että "Miten voin saada sen?" Hän ei milloinkaan ajattele miten toiset koiratkin voisivat saada sen. Tämä ei ole eläimen luonnossa. Eläinten luonto merkitsee niiden omaa tyytyväisyyttä. Ei ole puhettakaan ystävistäni tai perheenjäsenistäni. Ne eivät edes jaa omien lastensakaan kesken. Ehkä olette nähneetkin. Jos on jotain ruokaa, koira ja koiran lapset niin jokainen koettavat ottaa oman palansa. Tämä on eläin, joten kun tämä asia muuttuu Kṛṣṇalle tehtäväksi niin se on ihmiselämää. Se on erona eläinten elämään. Siispä sekin on hyvin vaikeaa myös. Siitä syystä koko koulutus on olemassa Bhagavad-gītāssa siitä miten opettaa ihmisiä "Toimikaa Kṛṣṇan vuoksi, toimikaa Jumalan vuoksi. Älkää henkilökohtaisten etujenne vuoksi. Silloin te sotkeutuisitte." Yajñārthāt karmaṇaḥ anyatra loko 'yaṁ karma-bandhanaḥ ([[Vanisource:BG 3.9 (1972)|BG 3.9]]).  


Mitä teettekin, se tuottaa jonkin reaktion, ja teidän pitää nauttia tai kärsiä siitä reaktiosta. Mitä vain teettekin. Mutta jos teette sen Kṛṣṇalle, ei seuraa tuloksia. Se on vapauttanne. Yogaḥ karmasu kauśalam ([[Vanisource:BG 2.50|BG 2.50]]). Se todetaan Bhagavad-gītāssa. Jooga, kun olette yhteydessä Kṛṣṇaan, se on menestyksen salaisuus. Ja täällä aineellisessa maailmassa, työskentely... Muuten mitä teettekin, miten työskentelettekin, se tuottaa jonkin reaktion ja teidän on nautittava tai kärsittävä. Tässä on siis taas sama asia. Arjuna ajattelee sen puitteissa, na caitad vidmaḥ kataran no garīyo ([[Vanisource:BG 2.6|BG 2.6]]). Joten hän on kummissaan, "Kumpi, kumpi puoli on voitokas? Lopetan taistelemisen vai aloitanko?" Seuraavissa säkeissä nähdään... Kun te olette sellaisessa hämmennyksen tilassa, "mitä tehdä ja mitä ei", niin että pääsisitte oikeaan suuntaan, teidän pitää lähestyä henkistä opettajaa. Se tehdään seuraavassa säkeessä. Arjuna sanoo "En tiedä. Olen nyt hyvin hämmentynyt. Vaikka tiedän että on velvollisuuteni kṣatriyana taistella, siltikin epäröin. Minä epäröin velvollisuudessani. Siksi siis olen hämmentynyt. Siispä Kṛṣṇa, siksi minä antaudun Sinulle." Aiemmin hän puhui kuin ystävä. Nyt hän on valmis vastaanottamaan opetusta Kṛṣṇalta.
Mitä teettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän pitää nauttia tai kärsiä siitä reaktiosta. Mitä vain teettekin, mutta jos teette sen Kṛṣṇalle niin siitä ei seuraa tuloksia. Se on vapauttanne. Yogaḥ karmasu kauśalam ([[Vanisource:BG 2.50 (1972)|BG 2.50]]). Se todetaan Bhagavad-gītāssa. Jooga, kun olette yhteydessä Kṛṣṇaan niin se on menestyksen salaisuus ja täällä aineellisessa maailmassa työskentely... Muuten mitä teettekin ja miten työskentelettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän on nautittava tai kärsittävä. Tässä on siis taas sama asia. Arjuna ajattelee sen puitteissa, na caitad vidmaḥ kataran no garīyo ([[Vanisource:BG 2.6 (1972)|BG 2.6]]). Hän on siis kummissaan, että "Kumpi, kumpi puoli on voitokas? Lopetan taistelemisen vai aloitanko?" Seuraavissa säkeissä nähdään... Kun te olette sellaisessa hämmennyksen tilassa "mitä tehdä ja mitä ei" niin että pääsisitte oikeaan suuntaan niin teidän pitää lähestyä henkistä opettajaa. Se tehdään seuraavassa säkeessä. Arjuna sanoo "En tiedä. Olen nyt hyvin hämmentynyt. Vaikka tiedän, että on velvollisuuteni kṣatriyana taistella niin siltikin epäröin. Minä epäröin velvollisuudessani. Siitä syystä olen hämmentynyt. Kṛṣṇa, siitä syystä minä antaudun Sinulle." Aiemmin hän puhui kuin ystävä. Nyt hän on valmis vastaanottamaan opetusta Kṛṣṇalta.
<!-- END TRANSLATED TEXT -->
<!-- END TRANSLATED TEXT -->

Latest revision as of 17:38, 1 October 2020



Lecture on BG 2.6 -- London, August 6, 1973

Tämä taistelemisen ongelma. Meidän on ymmärrettävä, että kaikissa asustaa taisteluhenki. Ette voi estää sitä, ette voi pidätellä sitä. Emme sano lopettakaa. Māyāvādī filosofi sanoo, että "Lopettakaa tämä", mutta se ei ole mahdollista. Ette voi lopettaa, koska olette elävä olento ja teillä on nämä ominaisuudet. Miten voisitte lopettaa ne? Sen sijaan niitä tulisi hyödyntää oikein. Siinä kaikki. Teillä on taisteluhenki. Miten hyödyntää sitä? Niin. Narottama dāsa Ṭhākura suosittelee, krodha bhakta-dveṣī-jane. "He, jotka kadehtivat Jumalaa tai Jumalan bhaktaa voitte hyödyntää ohjaamalla suuttumuksenne heihin." Voitte hyödyntää. Suuttumuksesta te ette voi luopua. Meidän tehtävämme on miten hyödyntää sitä. Se on Kṛṣṇa tietoisuutta. Kaikkea tulee hyödyntää. Emme me sano "Lopettakaa tämä, lopettakaa tuo." Ei. Kṛṣṇa sanoo, yat karoṣi, yaj juhosi, yad aśnāsi, yat tapasyasi kuruśva tad mad-arpanam (BG 9.27). Yat karoṣi. Kṛṣṇa ei sano, että "Tehkää näin, te teette näin." Hän sanoo "Mitä teettekin niin tuloksen tulisi tulla Minulle."

Tässä tilanne on siis se, että Arjuna taistelee ei itsensä hyväksi vaan vain ajattelee itsensä puitteissa. Hän sanoo, te avasthitaḥ pramukhe dhārtarāṣṭrāḥ, yān eva hatvā na jijīviṣāmas. (BG 2.6) "He ovat veljiäni, sukulaisiani. Jos he kuolevat... Me emme tahdo kuolla. Nyt he ovat edessäni. Minunko pitäisi tappaa heidät?" Hän siis ajattelee yhä suhteessa omaan tyytyväisyyteensä. Hän valmistelee piilossa miten materialistiset henkilöt ajattelevat henkilökohtaisen tyytyväisyyden mukaisesti. Siitä on siis luovuttava. Ei henkilökohtaista tyytyväisyyttä vaan Kṛṣṇan tyytyväisyys. Sitä on Kṛṣṇa tietoisuus. Mitä teettekin niin sillä ei ole väliä. Teidän pitää koetella asiaa, että teettekö sen Kṛṣṇan vuoksi. Sitä on täydellisyytenne. Ei vain täydellisyys vaan se on ihmiselämämme päämäärän täyttymys.

Tämä ihmiselämä on tarkoitettu siihen tarkoitukseen, koska vähemmän kuin ihmiselämä eläinten elämä on koulutettu aistityydytyksen täydellistymään ja henkilökohtaiseen tyydytykseen. Heillä ei ole sellaista tunnetta, että "Muutkin eläimet myös..." Kun on jotain syötävää niin jokin koira ajattelee, että "Miten voin saada sen?" Hän ei milloinkaan ajattele miten toiset koiratkin voisivat saada sen. Tämä ei ole eläimen luonnossa. Eläinten luonto merkitsee niiden omaa tyytyväisyyttä. Ei ole puhettakaan ystävistäni tai perheenjäsenistäni. Ne eivät edes jaa omien lastensakaan kesken. Ehkä olette nähneetkin. Jos on jotain ruokaa, koira ja koiran lapset niin jokainen koettavat ottaa oman palansa. Tämä on eläin, joten kun tämä asia muuttuu Kṛṣṇalle tehtäväksi niin se on ihmiselämää. Se on erona eläinten elämään. Siispä sekin on hyvin vaikeaa myös. Siitä syystä koko koulutus on olemassa Bhagavad-gītāssa siitä miten opettaa ihmisiä "Toimikaa Kṛṣṇan vuoksi, toimikaa Jumalan vuoksi. Älkää henkilökohtaisten etujenne vuoksi. Silloin te sotkeutuisitte." Yajñārthāt karmaṇaḥ anyatra loko 'yaṁ karma-bandhanaḥ (BG 3.9).

Mitä teettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän pitää nauttia tai kärsiä siitä reaktiosta. Mitä vain teettekin, mutta jos teette sen Kṛṣṇalle niin siitä ei seuraa tuloksia. Se on vapauttanne. Yogaḥ karmasu kauśalam (BG 2.50). Se todetaan Bhagavad-gītāssa. Jooga, kun olette yhteydessä Kṛṣṇaan niin se on menestyksen salaisuus ja täällä aineellisessa maailmassa työskentely... Muuten mitä teettekin ja miten työskentelettekin niin se tuottaa jonkin reaktion ja teidän on nautittava tai kärsittävä. Tässä on siis taas sama asia. Arjuna ajattelee sen puitteissa, na caitad vidmaḥ kataran no garīyo (BG 2.6). Hän on siis kummissaan, että "Kumpi, kumpi puoli on voitokas? Lopetan taistelemisen vai aloitanko?" Seuraavissa säkeissä nähdään... Kun te olette sellaisessa hämmennyksen tilassa "mitä tehdä ja mitä ei" niin että pääsisitte oikeaan suuntaan niin teidän pitää lähestyä henkistä opettajaa. Se tehdään seuraavassa säkeessä. Arjuna sanoo "En tiedä. Olen nyt hyvin hämmentynyt. Vaikka tiedän, että on velvollisuuteni kṣatriyana taistella niin siltikin epäröin. Minä epäröin velvollisuudessani. Siitä syystä olen hämmentynyt. Kṛṣṇa, siitä syystä minä antaudun Sinulle." Aiemmin hän puhui kuin ystävä. Nyt hän on valmis vastaanottamaan opetusta Kṛṣṇalta.