FI/Prabhupada 1071 - Jos olemme yhteydessä Herraan ja toimimme yhteistyössä Hänen kanssaan, tulemme itsekin onnellisiksi: Difference between revisions

Latest revision as of 14:14, 9 June 2018

Edellinen Sivu - Video 1070

Seuraava Sivu - Video 1072

660219-20 - Lecture BG Introduction - New York

Meidän on myös hyvä muistaa, että kun mainitsemme nimen 'Kṛṣṇa', emme viittaa sillä mihinkään lahkonimeen. 'Kṛṣṇa' merkitsee korkeinta nautintoa. Korkeimman Herran vahvistetaan olevan kaiken ilon ja nautinnon alkulähde. Kaikki me tavoittelemmme nautintoa. Ānandamayo 'bhyāsāt (Vedānta-sūtra 1.1.12). Elävät olennot ovat Herran tavoin täydellisen tietoisia olentoja, siksi tietoisuutemme tavoittelee onnellisuutta. Onnellisuus. Herra on myös ikuisesti onnellinen, ja jos seurustelemme Herran kanssa, teemme yhteistyötä Hänen kanssaan ja olemme Hänen seurassaan, silloin meistäkin tulee onnellisia. Herra laskeutuu tähän katoavaiseen maailmaan ilmentääkseen onnentäyteiset leikkinsä Vṛndāvanassa. Kun Herra Śrī Kṛṣṇa oli Vṛndāvanassa, Hänen toimensa paimenystäviensä ja paimenettarien, ystävien ja neitojen, samoin kuin Vṛndāvanan muiden asukkaiden ja paimentamiensa lehmien kanssa, kaikki nämä Herra Kṛṣṇan leikit olivat täynnä onnea. Koko Vṛndāvana, kaikki Vṛndāvanan asukkaat, olivat Hänen peräänsä. He eivät tienneet muusta kuin Kṛṣṇasta. Herra Kṛṣṇa jopa rajoitti isäänsä, Nanda Mahārājaa, palvomasta puolijumala Indraa, koska Hän halusi vakiinnuttaa ymmärryksen siitä, ettei ihmisten ole tarpeen palvoa Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden lisäksi puolijumalia. Koska elämän perimmäinen päämäärä on palata Korkeimman Herran asuinsijoille. Herra Kṛṣṇan asuinpaikkaa kuvaillaan Bhagavad-gītān 15. luvussa, säkeessä kuusi,

na tad bhāsayate sūryo

na śaśāṅko na pāvakaḥ

yad gatvā na nivartante

tad dhāma paramaṁ mama

(BG 15.6)

Tässä säkeessä kuvaillaan ikuista taivasta... Kun puhumme taivaasta, koska meillä on aineellinen käsitys taivaasta, siksi ajattelemme taivasta suhteessa aurinkoon, kuuhun, tähtiin jne. Mutta Herra sanoo, että ikuisessa taivaassa ei tarvita aurinkoa. Na tad bhāsayate sūryo na śaśāṅko na pāvakaḥ (BG 15.6). Tuossa ikuisessa taivaassa ei tarvita myöskään kuuta. Na pāvakaḥ tarkoittaa, ettei valaisemiseen tarvita sen enempää sähköä kuin tultakaan, koska henkinen taivas on jo brahmajyotirin valaisema. Brahmajyoti, yasya prabhā (BS 5.40), korkeimman asuinsijan sädehohto. Nykyään, kun ihmiset yrittävät päästä muille planeetoille, ei ole kovinkaan vaikea ymmärtää Korkeimman Herran asuinsijaa. Korkeimman Herran asuinsija on henkisessä taivaassa, ja se on nimeltään Goloka. Brahmā-saṁhitāssa siitä esitetään hyvin kaunis kuvaus, goloka eva nivasaty akhilātma-bhūtaḥ (BS 5.37). Vaikka Herra asuu ikuisesti asuinsijoillaan Golokassa, Hän on silti akhilātma-bhūtaḥ, Häntä voidaan lähestyä myös tästä maailmasta käsin. Ja tästä syystä Herra saapuu maan päälle ilmentääkseen todellisen muotonsa sac-cid-ānanda-vigraha (BS 5.1), niin ettei meidän tarvitse kuvitella Hänen ulkonäköään. Ei ole kysymys minkäänlaisesta kuvittelusta.

@@ Line 10: / Line 10: @@
 [[Category:Finnish Language]]
 <!-- END CATEGORY LIST -->
+<!-- BEGIN NAVIGATION BAR -- DO NOT EDIT OR REMOVE -->
+{{1080 videos navigation - All Languages|Finnish|FI/Prabhupada 1070 - Palveleminen on elävän olennon ikuinen uskonto|1070|FI/Prabhupada 1072 - Aineellisen maailman jättäminen ja ikuisen elämän saavuttaminen ikuisessa valtakunnassa|1072}}
+<!-- END NAVIGATION BAR -->
 <!-- BEGIN ORIGINAL VANIQUOTES PAGE LINK-->
 <div class="center">
@@ Line 22: / Line 25: @@
 <!-- BEGIN AUDIO LINK -->
-<mp3player>File:660220BG-NEW_YORK_clip15.mp3</mp3player>
+<mp3player>https://s3.amazonaws.com/vanipedia/clip/660220BG-NEW_YORK_clip15.mp3</mp3player>
 <!-- END AUDIO LINK -->
@@ Line 37: / Line 40: @@
 :yad gatvā na nivartante
 :tad dhāma paramaṁ mama
-:([[Vanisource:BG 15.6|BG 15.6]])
+:([[Vanisource:BG 15.6 (1972)|BG 15.6]])
 </div>
-Tässä säkeessä kuvaillaan ikuista taivasta... Kun puhumme taivaasta, koska meillä on aineellinen käsitys taivaasta, siksi ajattelemme taivasta suhteessa aurinkoon, kuuhun, tähtiin jne. Mutta Herra sanoo, että ikuisessa taivaassa ei tarvita aurinkoa. Na tad bhāsayate sūryo na śaśāṅko na pāvakaḥ ([[Vanisource:BG 15.6|BG 15.6]]). Tuossa ikuisessa taivaassa ei tarvita myöskään kuuta. Na pāvakaḥ tarkoittaa, ettei valaisemiseen tarvita sen enempää sähköä kuin tultakaan, koska henkinen taivas on jo brahmajyotirin valaisema. Brahmajyoti, yasya prabhā (BS 5.40), korkeimman asuinsijan sädehohto. Nykyään, kun ihmiset yrittävät päästä muille planeetoille, ei ole kovinkaan vaikea ymmärtää Korkeimman Herran asuinsijaa. Korkeimman Herran asuinsija on henkisessä taivaassa, ja se on nimeltään Goloka. Brahmā-saṁhitāssa siitä esitetään hyvin kaunis kuvaus, goloka eva nivasaty akhilātma-bhūtaḥ (BS 5.37). Vaikka Herra asuu ikuisesti asuinsijoillaan Golokassa, Hän on silti akhilātma-bhūtaḥ, Häntä voidaan lähestyä myös tästä maailmasta käsin. Ja tästä syystä Herra saapuu maan päälle ilmentääkseen todellisen muotonsa sac-cid-ānanda-vigraha (BS 5.1), niin ettei meidän tarvitse kuvitella Hänen ulkonäköään. Ei ole kysymys minkäänlaisesta kuvittelusta.
+Tässä säkeessä kuvaillaan ikuista taivasta... Kun puhumme taivaasta, koska meillä on aineellinen käsitys taivaasta, siksi ajattelemme taivasta suhteessa aurinkoon, kuuhun, tähtiin jne. Mutta Herra sanoo, että ikuisessa taivaassa ei tarvita aurinkoa. Na tad bhāsayate sūryo na śaśāṅko na pāvakaḥ ([[Vanisource:BG 15.6 (1972)|BG 15.6]]). Tuossa ikuisessa taivaassa ei tarvita myöskään kuuta. Na pāvakaḥ tarkoittaa, ettei valaisemiseen tarvita sen enempää sähköä kuin tultakaan, koska henkinen taivas on jo brahmajyotirin valaisema. Brahmajyoti, yasya prabhā (BS 5.40), korkeimman asuinsijan sädehohto. Nykyään, kun ihmiset yrittävät päästä muille planeetoille, ei ole kovinkaan vaikea ymmärtää Korkeimman Herran asuinsijaa. Korkeimman Herran asuinsija on henkisessä taivaassa, ja se on nimeltään Goloka. Brahmā-saṁhitāssa siitä esitetään hyvin kaunis kuvaus, goloka eva nivasaty akhilātma-bhūtaḥ (BS 5.37). Vaikka Herra asuu ikuisesti asuinsijoillaan Golokassa, Hän on silti akhilātma-bhūtaḥ, Häntä voidaan lähestyä myös tästä maailmasta käsin. Ja tästä syystä Herra saapuu maan päälle ilmentääkseen todellisen muotonsa sac-cid-ānanda-vigraha (BS 5.1), niin ettei meidän tarvitse kuvitella Hänen ulkonäköään. Ei ole kysymys minkäänlaisesta kuvittelusta.
 <!-- END TRANSLATED TEXT -->