Please join, like or share our Vanipedia Facebook Group
Go to Vaniquotes | Go to Vanisource


Vanipedia - the essence of Vedic knowledge

FI/Prabhupada 0052 - Bhaktan ja karmin välinen ero

From Vanipedia


Bhaktan ja karmin välinen ero
- Prabhupāda 0052


Lecture on SB 1.2.9-10 -- Delhi, November 14, 1973

Tämä on bhaktin ja karman ero. Karma on aistityydytystä ja bhakti on Herran ilahduttamista. Sama asia. Ihmiset eivät siis ymmärrä mikä on bhaktan ja karmīn välinen ero. Karmī tyydyttää omia aistejaan ja bhakta Kṛṣṇan aisteja. Aina on jonkinlaista aistityydytystä, mutta kun tyydytätte Kṛṣṇan aisteja niin sitä kutsutaan bhaktiksi. Hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-sevanaṁ bhaktir ucyate (CC Madhya 19.170). Hṛṣīka tarkoittaa aisteja, puhdistuneita aisteja. Sitä minä selitin taannoin eräänä päivänä, että

sarvopādhi-vinirmuktaṁ
tat-paratvena nirmalam
hṛṣīkeṇa hṛṣīkeśa-
sevanaṁ bhaktir ucyate
(CC Madhya 19.170)

Bhakti ei tarkoita toimien lopettamista. Bhakti ei tarkoista sentimentaalista fanaattisuutta. Sellainen ei ole bhaktia. Bhakti merkitsee kaikkien aistienne käyttöönottoa aistien omistajan tyydyttämiseksi. Sitä kutsutaan bhaktiksi. Siksi Kṛṣṇan nimi on Hṛṣīkeśa. Hṛṣīka tarkoittaa aisteja ja hṛṣīka īśa on aistien hallitsija. Itseasiassa aistimme eivät toimi riippumattomasti. Me voimme ymmärtää sen. Kṛṣṇa ohjaa niitä. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭo mattaḥ smṛtir jñānam apohanaṁ ca (BG 15.15). Mattaḥ smṛtir jñānam apohanaṁ ca. Tiedemies työskentelee, koska Kṛṣṇa auttaa häntä. Hän ei siis riippumattomasti työskentele itsekseen. Se ei ole mahdollista, mutta hän tahtoi sillä tavalla. Siksi Kṛṣṇa antaa hänelle välineet toteuttamiseen, mutta tosiasiassa Kṛṣṇa on se, joka työskentelee. Nämä asiat selitetään Upaniṣadeissa. Ilman, että Kṛṣṇa toimii te ette toimisi ja Hänen näkemättään eli ilman, että Kṛṣṇa näkee te ette näkisi. Samalla tavalla kun auringonvalo selitetään Brahma-saṁhitā:ssa. Yac-cakṣur eṣa savitā sakala-grahāṇāṁ. Aurinko on yksi Krishnan silmistä.

yac-cakṣur eṣa savitā sakala-grahāṇāṁ
rājā samasta-sura-mūrtir aśeṣa-tejāḥ
yasyājñayā bhramati sambhṛta-kāla-cakro
govindam ādi-puruṣaṁ tam ahaṁ bhajāmi
(Bs 5.52)

Siitä syystä, että aurinko on yksi Kṛṣṇan silmistä ja koska aurinko nousee ja koska aurinko on näkemistä niin näette tekin. Ette näe itsenäisesti. Olette kovin ylpeitä silmistänne. Mikä on niiden arvo ilman valoa? Ette näe. Jopa tämä sähkö on peräisin auringosta. Kun siis Kṛṣṇa näkee niin tekin näette. Sellainen on asemanne. Siis aistimme... Bhagavad-gītā:ssa sanotaan, sarvataḥ pāṇi-pādaṁ tat. Sarvataḥ pāṇi-pāda... Kaikkialla Kṛṣṇalla on kädet ja jalat. Mitä ne ovat? Minun käteni, sinun kätesi, jalkasi. Ne ovat Kṛṣṇan. Kuin joku sanoisi, että hänen oksansa ulottuvat kaikkialle maailmaan. Ne oksat toimivat ylimmän henkilön ohjauksen alaisina. Samoin on myös Kṛṣṇan laita. Kṛṣṇaa kutsutaan siksi nimellä Hṛṣīkeśa, Hṛṣīkeśa. Kyseessä on siis... Bhakti tarkoittaa, että kun otamme käyttöön hṛṣīka eli meidän indriyas eli aistimme aistien omistajan hyväksi. Sitä on täydellinen elämä. Se on meidän täydellisyytemme... mutta heti halutessamme käyttää aistejamme niiden tyydyttämiseksi sitä kutsutaan karmaksi. Sitä sanotaan aineelliseksi elämäksi. Siitä syystä bhaktalle ei ole mitään aineellista. Se on īśāvāsyam idaṁ sarvam (ISO 1). Bhakta näkee kaiken kuuluvan Kṛṣṇalle. Īśāvāsyam idaṁ sarvaṁ yat kiñca jagatyāṁ jagat, tena tyaktena bhuñjīthā. Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle. Siispä mitä vain Kṛṣṇa antaakin meille... Aivan kuin herra. Herra varaa jotakin sivuun palvelijalleen "Sinä voit nauttia tästä." Se prasādam. Prasāde sarva-duḥkhānāṁ hānir asyopajā... Tällaista on elämä. Jos teistä tulee Kṛṣṇa tietoinen ja jos käsitätte, että "Kaikki kuuluu Kṛṣṇalle. Jopa käteni ja jalkani kuuluvat Kṛṣṇalle. Kaikki kehoni osat kuuluvat Kṛṣṇalle, joten niitä tulisi käyttää Kṛṣṇan hyväksi." Sitä sanotaan bhaktiksi.

anyābhilāṣitā-śūnyaṁ
jñāna-karmādy-anāvṛtam
ānukūlyena kṛṣṇānu-
śīlanaṁ bhaktir uttamā
(Brs. 1.1.11)

Mitä Kṛṣṇa teki, teki Arjunakin. Hän tahtoi tyydyttää aistejaan välttämällä taistelua, mutta suostui kuultuaan Bhagavad-gītān "Kyllä, Kṛṣṇa on korkein henkilö."

ahaṁ sarvasya prabhavo
mattaḥ sarvaṁ pravartate
iti matvā bhajante māṁ
budhā bhāva-samanvitāḥ
(BG 10.8)

Nämä asiat selitetään oikein hyvin Bhagavad-gītāssa. Se on hengellisen elämän alkuvaiheen opiskelua ja mikäli olemme todella vakuuttuneita Bhagavad-gītān opetuksista niin me antaudumme Kṛṣṇalle. Kṛṣṇa tahtoo sitä. Sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja (BG 18.66). Sitä Hän haluaa. Kun me tosiasiallisesti aloitamme tämän menetelmän sitä kutsutaan sanalla śraddhā. Śraddhā. Sen on selittänyt myös Kavirāja Gosvāmī, että mikä on sanan śraddhā merkitys.