FI/Prabhupada 0165 - Puhdistuneita tekoja kutsutaan bhaktiksi
(Redirected from FI/Prabhupada 0165 - Puhdistuneita tekoja kutsutaan "bhaktiksi")
Lecture on BG Introduction — New York, February 19-20, 1966
Ylin tietoisuus selitetään Bhagavad-gītāssa luvussa, jossa ero jīvan and īśvaran välillä on selitetty. Kṣetra-kṣetra-jña. Tämä kṣetra-jña on selitetty siten, että Herra on myös kṣetra-jña tai tietoisuus ja jīvat tai elävät olennot ovat myös tietoisia. Erona on vain, että elävä olento on tietoinen hänen rajallisen kehonsa sisällä, mutta Herra on tietoinen kaikista kehoista. Īśvaraḥ sarva-bhūtānāṁ hṛd-deśe 'rjuna tiṣṭhati (BG 18.61). Herra elää jokaisen elävän olennon sydämen ytimessä, siksi Hän on tietoinen tietyn jīvan psyykkisistä liikahduksista ja toimista. Meidän ei tulisi unohtaa. Selitetään myös, että paramātmā tai Jumaluuden Ylin Persoonallisuus elää jokaisen sydämessä īśvarana eli hallitsijana ja Hän antaa ohjausta. Hän antaa ohjausta. Sarvasya cāhaṁ hṛdi sanniviṣṭhaḥ (BG 15.15). Hän on jokaisen sydämessä ja Hän antaa ohjausta toimia Hänen tahtonsa mukaan.
Elävä olento unohtaa miten pitäisi toimia. Aivan aluksi hän tekee päätöksen toimia tietyllä tavalla ja sitten hän on kietoutunut oman karmansa toimintoihin ja seuraamuksiin, mutta luovuttuaan tietyntyyppisestä kehosta ja mentyään toisentyyppiseen kehoon... Aivan kuin me luovumme tietyntyyppisestä puvusta ottaaksemme yllemme toisenlaisen puvun niin samalla tavalla selitetään myös tässä Bhagavad-gītāssa, että vāsāṁsi jīrṇāni yathā vihāya (BG 2.22). Samalla tavalla kuin joku, joka vaihtaa erilaisia vaatteita niin samalla tavalla elävät olennot vaihtavat erilaisiin kehoihin sielun matkallaan vetäessään mukanaan menneiden tekojensa toimintoja ja seuraamuksia. Näitä tekoja voidaan siis muuttaa kun elävät olennot ovat hyvyyden laadussa, mieleltään terveitä ja kun ymmärretään millaisia tekoja tulisi omaksua ja jos niin tehdään niin koko toiminta ja menneiden tekojen seuraamukset voidaan muuttaa. Karma ei siis ole ikuista. Muut neljä viidestä asiasta: īśvara, jīva, prakṛti, kāla ja karma. Nuo neljä asiaa ovat ikuisia kun taas karma tai asia joka tunnetaan karmana ei ole ikuista.
Nythän on niin, että tietoinen īśvara eli korkein tietoinen īśvara ja ero korkeimman tietoisen īśvaran tai Herran sekä elävän olennon välillä on nykytilanteessa tällä tavalla. Molempien sekä Herran, että elävien olentojen tietoisuus ovat transsendentaalista tietoisuutta. Asia ei ole niin, että tämä tietoisuus syntyy yhteydestä tähän aineeseen. Se on virheellinen ajatus. Teoriaa, että tietoisuus kehittyy tietyissä olosuhteissa aineellisista yhdisteistä ei hyväksytä Bhagavad-gītāssa. Niin ei voi tapahtua. Tietoisuus voi tulla vääristyneellä tavalla heijastuneeksi aineellisten olosuhteiden peittämänä aivan kuin värikkään lasin läpi heijastunut valo voi näyttää erilaiselta lasin väristä riippuen. Herran tietoisuus ei ole aineellisen vaikutuksen alainen.
Ylin Herra, Kṛṣṇa sanoo, että mayādhyakṣeṇa prakṛtiḥ (BG 9.10). Kun Hän laskeutuu tänne aineelliseen maailmaan niin aineellisella ei ole vaikutusta Hänen tietoisuuteensa. Jos Hänen tietoisuuteensa voisi aineellisilla asioilla olla vaikutusta niin Hän olisi sopimaton puhumaan Bhagavad-gītān yliaineellisista transsendentaalisista aiheista. Kukaan ei voi sanoa mitään transsendentista maailmasta olematta vapaa aineellisesti saastuneesta tietoisuudesta. Siispä Herra ei ollut aineellisesti saastunut, mutta meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunut. Siis kuten Bhagavad-gītā opettaa niin meidän on puhdistettava aineellisesti saastunut tietoisuutemme ja siinä puhtaassa tietoisuudessa toiminnot tulevat tehdyiksi. Se tekee meistä onnellisia. Emme voi lopettaa niitä.
Emme voi lopettaa toimintaamme. Toiminnat tuleekin puhdistaa ja näitä puhdistuneita toimintoja kutsutaan bhaktiksi. Bhakti tarkoittaa, että ne vaikuttavat myös tavallisilta teoilta, mutta ne eivät ole saastuneita tekoja. Ne ovat puhdistuneita tekoja. Siispä tietämätön henkilö voi kuvitella, että bhakta tekee toimiaan kuten tavallinen ihminen. Henkilö, jolla on vain vähän tietoa ei kuitenkaan tiedä, että bhaktan teot tai Herran teot eivät ole aineen epäpuhtaan tietoisuuden saastuttamia. Ne eivät ole kolmen guṇan eli luonnon laatujen saastuttamia vaan ne ovat transsendentaalista tietoisuutta. Meidän tulisi siis tietää, että meidän tietoisuutemme on aineellisesti saastunutta.