FI/Prabhupada 0240 - Ei ole parempaa palvontaa kuin se, jonka gopit käsittivät
Lecture on BG 2.3 -- London, August 4, 1973
Adarśanam. Jokainen bhakta tahtoo nähdä Kṛṣṇan, mutta puhdas bhakta sanoo, että "Ei, ellet halua nähdä minua niin se sopii hyvin. Voit särkeä sydämeni. Voin aina rukoilla Sinun näkemistäsi, mutta ellet Sinä tule ja särje sydäntäni niin senkin hyväksyn. Silti minä aion palvoa Sinua." Tämä on puhdasta antaumusta. Ei niin, että "Minä olen pyytänyt Kṛṣṇaa tulemaan eteeni tanssimaan. Hän ei tullut. Siitä syystä minä luovun nyt tästä hölmöilystä. Ei Kṛṣṇa tietoisuus -liikkeellä ole mitään arvoa." Ei sillä tavalla. Vaan Rādhārāṇīn suhtautumistapa. Kṛṣṇa siis lähti Vṛndāvanasta. Kaikki gopīt kuluttivat päivänsä vain itkien Kṛṣṇan takia, mutta eivät koskaan tuominneet Kṛṣṇaa. Kun joku vain saapui niin Kṛṣṇa ajatteli myös heitä, koska gopīt ovat bhaktoista parhaimmat. He olivat parhaita bhaktoja. Ei voida edes vertailla kenenkään bhaktia gopīen bhaktiin. Siitä syystä Kṛṣṇa oli aina heille kiitollinen. Kṛṣṇa sanoi gopeīlle, että "Teidän pitää olla tyytyväisiä omiin asioihinne. En voi antaa teille mitään vastineeksi rakkaudestanne." Kṛṣṇa, Korkein, kaikkivaltias ei voinut milloinkaan maksaa takaisin velkaansa gopeīlle. Caitanya Mahāprabhu sanoi, ramyā kācid upāsanā vraja-vadhu-vargeṇa yā kalpitā. Ei ole olemassa parempaa palvontaa kuin se, mitä gopīt tekivät. Gopīt ovat siis bhaktoista parhaita ja gopīen keskuudessa Śrīmatī Rādhārāṇī on korkein. Siitä syystä Śrīmatī Rādhārāṇī on suurempi kuin Kṛṣṇa.
Tämä on siis Gauḍīya-Vaiṣṇava filosofiaa. Se vaatii aikaa. Lurjukset näkevät Kṛṣṇan teot vain, että "Kṛṣṇa yllyttää Arjunaa taistelemaan, siksi Kṛṣṇa on moraaliton." Teidän on nähtävä Kṛṣṇa eri silmin. Siitä syystä Kṛṣṇa sanoo Bhagavad-gītāssa, janma karma me divyaṁ ca. Divyam (BG 4.9). Jos joku voi ymmärtää nämä Kṛṣṇan yliaistilliset teot niin vain ymmärtämällä tuo henkilö voi välittömästi vapautua. Vapautua. Ei tavallisella tavalla vapautua vaan palaten takaisin kotiin, takaisin Jumaluuteen. Tyaktvā dehaṁ punar janma naiti mām eti kaunteya (BG 4.9). Suurin vapautus. On olemassa erilaisia vapautuksiakin. Sāyujya sārūpya sārṣṭi sālokya sāyujya... (CC Madhya 6.266). Viidenlaisia vapautuksia. Sāyujya tarkoittaa siis olemassaoloon sulautumista. Brahmaniin, brahma-laya (persoonattomaan yhtymistä). Sekin on vapautusta. Māyāvādīt tai jnani sampradāya haluavat yhdistyä olemassaolevuuteen, Brahman eksistenssiin. Sekin on muktia. Sitä kutsutaan sāyujya-muktiksi, mutta bhaktalle tämä sāyujya-mukti on aivan kuin helvetti. Kaivalyaṁ narakāyate. Vaiṣṇavalle, kaivalyam. Monistinen yhdistyminen Korkeimman eksistenssiin on verrattavissa helvettiin. Kaivalyaṁ narakāyate tri-daśa-pūr ākāśa-puṣpāyate (Caitanya-candrāmṛta 5) ja karmīt... Jñānīt ovat kovin innokkaita yhdistymään Brahman sädehohdon eksistenssiin ja karmīen korkein tavoitteensa on kohota korkeimmalle planeettajärjestelmälle Svarga-lokalle, jossa Herra Indra hallitsee tai jossa Brahmā on. Se on karmīn tavoite, mennä taivaaseen. Kaikkien muiden eli kristittyjen ja muhamediläisten uskontojen pyhissä kirjoissa paitsi vaiṣṇavien filosofiassa heidän tavoitteensa on miten nousta taivaaseen.